Inarin kirkonkylän läheisyydessä sijaitsevan vuonna 1760 valmistuneen Pielpajärven erämaakirkon seinille on ensimmäisen kerran kirjoitettu nimikirjaimia ja tehty piirustuksia arvion mukaan jo 1700-luvun lopussa. Patikoijien suosiman kirkon vanhojen piirrosten sekaan on kuitenkin alkanut ilmestyä runsaasti uusia, ei-toivottuja piirroksia ja kirjoituksia.
Kyseessä on enimmäkseen nimikirjaimia ja tekstejä. Edes kirkon penkit ja parvi eivät ole säilyneet töherryksiltä. Etenkin viime kesän suuri vierailijamäärä on havaittavissa kirkossa ja sen seinillä.
– Tämä on surullinen tilanne, sanoo saamelaismuseo Siidan virkaa tekevä museonjohtajan Eija Ojanlatva.
Pelko saamelaisten kulttuuriperinnön pilaantumisesta
Inarilainen yhteiskuntavaikuttaja Tiina Sanila-Aikio asuu Pielpajärven kirkolle menevän polun vieressä. Hän on seurannut huolestuneena vuosien varrella lisääntyviä turistimääriä ja kirkkoon ilmestyneitä nimikirjaimia.
– Minun mielestäni on kamalaa, että ihmiset tulevat sellaiseen paikkaan piirtämään nimikirjaimensa. Eikö hälytyskellot soi, että onkohan tämä luvallista, kysyy Sanila-Aikio.
Ihmismäärästä on jäänyt muitakin jälkiä. Kirkon luokse johtaa enimmillään jopa viisi polkua rinnakkain – se on kuin polkujen "highway", kuvailee Sanila-Aikio.
Eija Ojanlatva saamelaismuseo Siidasta pelkää, että polun levetessä ja maan kuluessa esiin voi tulla arkeologisia tavaroita ja muinaismuistoja.
Pelastavatko opastustaulut kirkon?
Inarin seurakunta, saamelaismuseo Siida, Metsähallituksen luontopalvelut ja Lapin ELY-keskus ovat neuvotelleet siitä, miten tämän valtakunnallisestikin merkittävän saamelaisten kulttuuriperintökohteen suhteen tulisi toimia.
Eija Ojanlatvan mukaan nyt tärkeintä on opastaa ihmisiä toimimaan oikein Pielpajärven kirkossa ja sen ympäristössä. Lähipäivinä kirkkoon ripustetaan ohjetauluja, joissa opastetaan, miten tulee toimia: seinille ei saa kirjoittaa eikä ympäristöön jättää minkäänlaisia merkkejä itsestään, kertoo Ojanlatva.
Tiina Sanila-Aikio kantaa huolta kulttuuriperinnön säilymisestä jälkipolville ja epäilee opastustaulujen toimivuutta. Hänestä yksi toimiva vaihtoehto olisi, että kirkolla olisi vuoden ympäri opas vastaanottamassa vieraita, jotta uusilta töherryksiltä säästyttäisiin.
Saamelaismuseo aikoo seurata, muuttuvatko vierailijoiden toimintatavat opasteiden myötä. Viimeinen vaihtoehto kirkon suojelemiseksi on sulkea kirkko vierailijoilta.