Helsingin Vuosaaren satamaan saapunut konttijuna on hädintuskin pysähtynyt, kun ensimmäisiä kontteja nostetaan jo junasta.
Viimeiset viikot kaupparyhmät ovat kuljettaneet joulumarkkinoille tarkoitettuja tuotteita junilla, koska meriliikenteen kuljetuskriisin takia laivat odottavat Aasiassa ja Euroopassa pääsyä satamiin, eikä tavara kulje kuten pitäisi. Merikuljetuksissa konttien toimitusaika on venynyt noin kuukaudella, lähes kolmeen kuukauteen.
Tänä vuonna Suomen ja Kiinan välisissä junissa kulkee jo 12 000 konttiyksikköä eli TEU:ta, vuotuisen liikenteen kasvu on ollut yli 250 prosenttia. Yksi TEU tarkoittaa 20 jalkaa pitkää konttia.
– Vuosi sitten riitti kuusi konttijunaa kuukaudessa, nyt junia tulee ja menee Vainikkalan kautta Venäjälle toistakymmentä kuukaudessa, summaa Nurminen Logisticsin myyntijohtaja Marjut Linnajärvi.
Maailmanlaajuinen kuljetuskriisi on luonut myös uuden ilmiön. Kun kiireisimpiä kuljetuksia on siirretty laivoista juniin, sen seurauksena Aasian ja Keski-Euroopan välinen junaliikenne on ruuhkautunut. Ongelmia on erityisesti Valko-Venäjän ja Puolan rajalla, jossa rautateiden raideleveys muuttuu.
Jokainen kontti on nostettava uuteen vaunuun, ja lastaus on ruuhkautunut niin pahoin, että junat joutuvat odottamaan Małaszewiczesin asemalla 10–16 päivää.
Keski-Euroopan junarahteja siirtyy Suomeen
Linnajärvi kertoo viime päivinä keskustelleensa kiinalaisten ja eurooppalaisten rautatieoperaattoreiden kanssa siitä, miten Suomen kautta voitaisiin purkaa Keski-Euroopassa olevaa junarahtien sumaa. Tuolloin osa Venäjän läpi Puolaan kulkevista konttijunista ohjattaisiin Moskovasta Lappeenrannan Vainikkalaan, ja edelleen Kotkan ja Helsingin satamiin.
– Helsingistä laivaamme jo nyt säännöllisesti Kiinasta tulleita kontteja Hampuriin, josta niitä viedään Euroopan kohteisiin asiakkaille, sanoo Linnajärvi.
Kontteja kuljettavat paluumatkalla samat alukset, jotka tuovat Keski-Euroopan suursatamista merikontteja Suomeen. Aasiasta tilatut lastit tuodaan ensin valtamerialuksilla muutamiin Euroopan satamiin, joista ne kuljetetaan pienemmillä feeder-aluksilla pääasiassa HaminaKotkan ja Helsingin satamiin.
Keski-Euroopan rautatiekuljetusten siirtyminen pohjoiselle junareitille voi tuoda Suomeen nopeasti myös uusia toimijoita, jotka alkavat käsitellä rautatierahteja.
– Suomi on tällä hetkellä kauttakulkumaana Euroopan liikenteelle äärimmäisen luotettava ja nopea. Puolan ruuhkat, joita tällä hetkellä on, tulee vaikuttamaan siihen, että eurooppalaiset ja kiinalaiset junaoperaattorit haluavat siirtää liikennettä Suomen kautta.
Suomen reitin etuna on se, ettei Moskovan ja Suomen välisellä rataosuudella ole juuri ruuhkia, ja raideleveyskin pysyy samana.
– Tulevien vuosien aikana Aasian ja Suomen välinen liikenne tulee kymmenkertaistumaan siitä, mitä se on tällä hetkellä, sanoo Marjut Linnajärvi.
Se tarkoittaisi, että Vainikkalan ja Kiinan välillä kulkisi päivittäin 6–7 junaa, ja vuosittain ne kuljettaisivat noin 100 000 konttia. Liikenne lisääntyisi niin paljon, että nykyisin konttijunia käsittelevien Helsingin Vuosaaren ja Kotkan Mussalon satamien lisäksi osa junista ohjattaisiin muihin Suomenlahden satamiin, kuten Kotkan Hietaseen ja Haminaan.
Ruotsalaisten joululahjoja viedään Kotkan ja Helsingin satamien kautta
Meriliikenteen ongelmat eivät koske yksin kaukana valtamerisatamista sijaitsevaa Suomea. Myös monet ruotsalaisyrityksistä ovat tänä syksynä siirtyneet entistä enemmän käyttämään junakuljetuksia, mikä lisää Suomen läpi tapahtuvia junarahteja.
Vaasan ja Uumajan välillä kesällä liikennöinnin aloittaneella Botnia Express-aluksella kuljetetaan jo säännöllisesti Aasiasta tulleita kontteja. Tällä hetkellä kontit viedään Vaasaan rekoilla, mutta loppuvuoden aikana Vaasan ja HaminaKotkan satamien välillä on alkamassa konttijunaliikenne.
Ruotsin Norrköpingistä puolestaan on suunnitteilla laivayhteys Kotkaan. Laivassa kuljetettaisiin muun muassa Kotkan ja Japanin väliä kulkeviin juniin tarkoitettuja kontteja.
Junarahti ei korvaa merirahteja
Junakuljetukset voivat lopulta korvata vain pienessä mittakaavassa merirahtia. Suomen ja Kiinan väliä kulkevat junat ovat enintään kilometrin pituisia, jolloin yhteen junaan mahtuu noin 50 konttia. Sitä pidempiä junia ratapihat eivät pysty ottamaan vastaan.
Suuressa valtamerilaivassa kulkee kerrallaan noin 20 000 konttia, joten vastaavan tavaramäärän kuljettaminen vaatisi noin 400 täysimittaista junaa.
Kotkan Mussalon kautta kulkee vuodessa noin 650 000 konttiyksikköä, ja Helsingin kautta noin 500 000 konttiyksikköä.
Lue lisää: