Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myöntää, että voimaan tulleessa koronapassissa on valuvika. Tällä hetkellä ne suomalaiset, jotka ovat sairastaneet koronataudin yli puoli vuotta sitten ja saaneet vain yhden rokotuksen, eivät saa koronapassia suoraan Omakannan kautta. Passi edellyttää heiltä maksullisessa testissä käyntiä.
Koronapassina pitäisi toimia EU:n digitaalinen koronatodistus, jonka saa Omakannasta.
Tieto yli puoli vuotta sitten sairastetusta koronataudista ei poistu Omakannan tietojärjestelmästä eli kanta.fi:stä, mutta koronatodistus ikään kuin vanhenee eli todistusta ei enää muodostu, kun sairastumisesta on yli kuusi kuukautta.
Samalla osa kunnista ei anna toista rokoteannosta tällä hetkellä niille, jotka ovat jo sairastaneet koronataudin. Näin ollen osa joutuu turvautumaan maksullisiin koronatesteihin saadakseen koronapassin.
– Tässä on selkeä epäkohta, jota ymmärtääkseni ollaan ratkaisemassa. Tieto sairastetusta koronataudista säilyy kanta.fi:ssä, joten sen hyödyntäminen on tekninen kysymys, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Koronapassin edellytyksenä on joko täysi rokotesuoja, todistus puolen vuoden sisällä sairastetusta koronataudista tai 72 tunnin sisällä saatu negatiivinen koronatesti. Aikuisille koronapassia varten otetut testit ovat maksullisia.
Nohynek: Yhdenvertaisuuskysymys
Nohynekin mukaan ilmennyt ongelma on selvä yhdenvertaisuuskysymys Suomessa.
– Kun ei ole lääketieteellisiä perusteita ainakaan toistaiseksi antaa toista rokoteannosta taudin sairastaneille, niin silloin tämä täytyisi voida todeta myös rokotepassista, hän sanoo.
Kohdemaan mukaan matkustusasiakirjaksi voi pyytää lääkärintodistuksen, jossa kerrotaan todennetusta koronaan sairastumisesta.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston, avin mukaan monissa ravintoloissa käyttöön otettu koronapassisovelluskaan ei toimi aukottomasti. Kun sovellus näyttää punaista, henkilöt eivät pääse sisälle, vaikka rokotesuoja onkin riittävä.
Ravintoloissa on ilmennyt, että passi näyttää tarkastuksessa punaista, jos sen haltija on saanut jo kolmannen rokotteen tai muun muassa Belgiassa, Virossa ja Espanjassa käytetyn Janssenin rokotteen, jota annetaan vain yksi annos.
Tällä hetkellä EU:n hyväksymässä koronapassissa ovat mukana vain Euroopan lääkeviraston, EMA:n hyväksymät rokotteet, mutta eivät Maailman terveysjärjestön, WHO:n hyväksymät rokotteet.
Tiedon näkyminen korjattavissa Suomen koronapassiin
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan suomalaisen koronapassi on teknisesti korjattavissa kotimaassa, mutta EU-tasolla neuvotteleminen vie enemmän aikaa.
EU:n koronapassi hyväksyy tällä hetkellä koronataudin antaman suojan kestoksi korkeintaan kuusi kuukautta sairastumisesta.
– Tutkimusten mukaan koronan sairastaneella vasta-aineet säilyvät 6–12 kuukautta, ja sen lisäksi syntyy myös immunologinen muisti. On esitetty, että vakavasti sairastettu korona antaisi vahvemman suojan kuin rokote. Aika tulee näyttämään onko näin, Nohynek sanoo.
Hänen mielestä asia on sopimuskysymys.
– Suomessa voisi ilman muuta laittaa ajan puolta vuotta pidemmäksi, koska tiedetään, että suoja on hyvä pidempäänkin kuin kuusi kuukautta.
Nohynek mukaan teknisiä muutostöitä tehdään parhaillaan, mutta kauanko aikaa menee, on vielä epävarmaa. Asiasta vastaa koronapassia valmistellut sosiaali- ja terveysministeriö.
STM:n Taneli Puumalainen: Pulma pyritään ratkaisemaan
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Taneli Puumalainen vahvistaa Ylelle sunnuntai-iltana, että yli kuusi kuukautta sitten sairastaneita ja kerran rokotettuja koskeva koronapassin pulma pyritään ratkaisemaan kansallisissa järjestelmissä.
– Kansallisesti pyritään siihen, että koska vaan aiemmin sairastettu tauti ja yksi rokoteannos riittäisi, Puumalainen kertoo Ylelle sähköpostitse.
Puumalainen siirtyi keväällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuus ja terveys -osaston määräaikaiseksi osastopäälliköksi.
"Valuvikaa" ollaan ratkaisemassa Puumalaisen mukaan kansallisissa tietojärjestelmissä. Suomen koronapassin tietojärjestel perustuu EU:n koronatodistukseen, mutta jokainen maa päättää omista koronapassikriteereistään itse, Puumalainen muistuttaa.
– Vaikka Suomi hyväksyisi yhden annoksen (yli puoli vuotta sitten sairastaneiden kohdalla) ei tämä tarkoita sitä, että minkään muun maan pitäisi tätä hyväksyä.
Puumalaisen mukaan EU:n koronatodistuksen ja Suomen koronapassin kriteeri puolen vuoden sisällä sairastetusta taudista perustuu tutkimusnäyttöön.
Puumalaisen mukaan ole tällä hetkellä yhdenmukaista siitä, kuinka paljon yli kuusi kuukautta sitten sairastettu tauti yhä suojaa ja tarvitaanko silloin yksi vai kaksi rokotetta.
– Siitä on hyvä tieteellinen yhteisymmärrys, että alle puoli vuotta sitten sairastettu koronatauti suojaa siinä missä täysi rokotussarja.
Rokotuksilla ei voi ratkaista
Ongelmaa ei ole toistaiseksi syytä ylilääkäri Nohynekin mukaan korjata ylimääräisillä rokotuksilla.
– THL:n lääketieteellinen suositus tällä hetkellä on, että todennetusti koronan sairastanut ei tarvitse kuin yhden rokoteannoksen.
Rokotteiden antamisessa on aina punnittava hyödyt ja haitat. Jos rokottamisesta ei nähdä lääketieteellistä hyötyä, vaan pikemmin mahdollista haittaa, niin sellaista ei anneta. Nohynek viittaa erityisesti sydänlihaksen tulehdusriskiin toisen rokotteen jälkeen nuorilla miehillä.
Kun aika kuluu ja rokotteiden teho hiipuu, tilannetta on arvioitava uudelleen. Tällä hetkellä sairastaneilla taudin jälkeen suoja on säilynyt hyvin.
– Toki voi olla poikkeustapauksia, esimerkiksi ikäihmisillä immuniteetti voi muodostua koronaan sairastumisesta huolimatta heikommaksi ja siksi tehosteita tarvitaan nopeammin.
Rokotteiden antamisessa on kuntakohtaisia eroja. Osa kunnista antaa toisen rokotteen koronan sairastaneille, osa ei.
– Varmasti on kuntakohtaisia eroja. Kunnat soveltavat varsin itsenäisesti THL:n ohjeistuksia, sillä ne ovat suosituksia ja ohjausta, ei lakeja, Nohynek myöntää.
THL:n uudet rokotesuositukset ovat työn alla, niistä aiotaan kertoa alkavalla viikolla.
Suomessa Covid-19-tauti on todettu lähes 150 000. Osa on sairastanut taudin jopa kaksi kertaa. Ongelma koskettaa tuhansia, jopa kymmeniätuhansia ihmisiä.
Lue myös: