Kapea katu Rovaniemen Katajarannassa laskee alamäkeen ja kiepsahtaa ennen Kemijokea 90 asteen kurvin vasempaan. Näkyvyys tienkohdassa on heikko, eikä onnettomuusalttiutta vähennä se, että osa pyöräilijöistä oikaisee mutkan vastaantulijoiden kaistalta.
Lähistöllä asuvan Jenni Lintulan laskujen mukaan paikassa on sattunut elokuun alusta alkaen jo neljä auton ja pyöräilijän välistä onnettomuutta.
– Pari viikkoa sitten saavuin paikalle, kun kouluikäistä nuorta nostettiin ambulanssiin törmäyksen jäljiltä. Myös poikani todisti pyöräilijän ja auton välistä kolaria noin kuukausi sitten, hän kertoo.
Rovaniemen esimerkin kaltaisia vaaranpaikkoja löytyy ympäri Suomen ja tarpeita liikenneympäristön parantamiseen on enemmän kuin siihen varattuja resursseja. Siksi pienillä liikenneturvallisuustoimenpiteillä on iso rooli.
– Pienillä teoilla voi merkittävästi parantaa liikenneturvallisuutta. Resurssipulan takia voi olla, että jokin kohta liikenteessä todetaan ongelmalliseksi, mutta sille ei pystytä tekemään mitään, kertoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski.
Kaupungin kannattaa tehdä voitavansa
Kalmakosken mukaan Katajarannan onnettomuuskasauman pitäisi riittää osoittamaan, että kyseiselle tienkohdalle olisi hyvä tehdä jotain. Ainakin onnettomuuksien taustat olisi hyvä käydä läpi.
Pari vuotta sitten Katajarannan alueelle saatiin hidasteet ja 30 kilometrin nopeusrajoitus. Mutkaa on myös levennetty ja siihen on asennettu peili – joka tosin on epäkunnossa.
Uimareissulta tulossa oleva Jarkko Sääskilahti kertoo nähneensä mutkassa yhden täystörmäyksen ja kaksi läheltä piti -tilannetta.
– Koen pelottavana tulla tähän mutkaan, kun tässä voi tapahtua mitä vaan, Sääskilahti sanoo.
Rovaniemen kaupungin teknisten palveluiden suunnittelupäällikkö Aku Raappana kertoo, että peili aiotaan korjata – joskaan hän ei usko sen olevan ratkaisu.
Raappanan mukaan peilit eivät lisää näkyvyyttä niin hyvin kuin niiden pitäisi ja ne ovat alttiita ilkivallalle. Vuodenajat aiheuttavat myös peilien huurtumista, mikä vaikeuttaa näkyvyyttä.
– Mutkan leventäminen voisi auttaa asiaa. Nurmialueella olisi tilaa, Raappana pohtii.
Vaikka kaupunki ei voi taata ylläpitämilleen tieverkoille sataprosenttista turvallisuutta, sen kannattaa tehdä kaikkensa turvallisuuden parantamiseksi. Kunnat haluavatkin usein selvittää, mikä vaaranpaikoissa mättää.
– Kunta on aina vastuussa ylläpitämästään katuverkosta ja kustannukset mahdollisesta onnettomuudesta tulevat aina jossain muodossa myös sen maksettavaksi, Kalmakoski kertoo.
Onnettomuuden syy on useimmiten ihmisessä
Liikenneturvan mukaan Suomen tieliikenteen turvallisuuskehitys on ollut yksi Euroopan heikoimmista sekä 10 että 20 vuoden aikajänteellä.
Liikenneturvallisuutta voitaisiin kuitenkin parantaa huomattavasti lukemattomilla pienillä teoilla, jotka ovat myös kustannuksiltaan pieniä.
– Kun esimerkiksi tien ylityskohtaan laitetaan tehokkaampi valaistus, kertoo se autoilijalle, että tässä on nyt jotain poikkeavaa, joka vaatii huomiotani, Kalmakoski selventää.
Myös esimerkiksi korottamalla tienylitysaluetta pakotetaan autoilija hidastamaan vauhtia, jolloin hän saa enemmän aikaa havainnoida ympäristöään. Samaan pyritään alentamalla nopeusrajoituksia taajamissa ja kaupunkialueilla.
Kalmakoski muistuttaa, että onnettomuudet johtuvat kuitenkin lopulta useimmiten tienkäyttäjän itsensä virheellisestä toiminnasta. Näin on hänen mukaansa yhdeksässä tapauksessa kymmenestä.
Asia, johon ainoastaan tienkäyttäjä itse voi vaikuttaa, on asenne.
– Ihminen tekee ratkaisut aina niillä sen hetkisillä tiedoilla ja taidoilla, haluilla ja vireystilalla. Niihin päätöksiin ei voi infralla vaikuttaa.
Rovaniemi on sitoutunut liikenneturvallisuustyöhön
Rovaniemen kaupunki on sitoutunut jatkuvaan liikenneturvallisuustyöhön perinteisten, tietyin väliajoin tehtävien liikenneturvallisuussuunnitelmien sijaan.
Kaupungissa toimii liikenneturvallisuustyöryhmä, jossa on jäsenet kaikista hallintokunnista ja edustukset Lapin Elystä, poliisista ja liikenneturvasta. Liikenneympäristön rakentamisen ja parantamisen osalta asioita edistetään myös Rovaniemen liikennejärjestelmätyöryhmässä.
– Tärkein asia on liikenneturvallisuuden huomioiminen ja edistäminen jokapäiväisessä toiminnassa, Raappana muistuttaa.
Liikenneympäristön turvallisuutta on viime vuosina parannettu muun muassa laskemalla nopeusrajoituksia ydinkeskustassa. Raappanan mukaan liikenneympäristön turvallisuuden parantaminen on tärkeää, mutta vaikuttavin työ tehdään valistuksen ja liikennekasvatuksen piirissä.
– Liikenteessä liikkujien asenteet ovat varmasti suurin yksittäinen tekijä turvallisuuden ja myös koetun turvallisuuden tunteen syntymisessä, Raappana sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 20.10. kello 23 saakka.