Lahdessa ja Helsingissä tutkitaan voitaisiinko hulevesien mukana luonnonvesiin päätyvien haitta-aineiden määriä vähentää. Lahdessa tiedetään, että Vesijärven Enonselän ravinnekuormasta valtaosa on peräisin kaupungin katuverkolta. Kuormitusta koetetaan suitsia muun muassa suodatusaltailla.
Loppukesällä Lahden keskustaan ja sen tuntumaan asennettiin kuuteen hulevesikaivoon suodattimet, joiden avulla tutkitaan, miten järveen päätyviä haitta-aineita voitaisiin vähentää.
Haitta-aineet päätyvät vesiin suurelta osin niin kutsuttuun kiintoaineeseen sitoutuneena. Kiintoainetta on esimerkiksi hiekka, jota valuu vesivirtojen mukana hulevesikaivoihin. Se pyydystetään suodattimiin, jolloin vesistöihin päätyy vähemmän ravinteita, öljyä, raskasmetalleja ja PAH-yhdisteitä. Näkyviä roskia unohtamatta.
Suodattimien keräämä saalis on rohkaisevaa. Suodattimet on tyhjennetty kerran, ja keskimäärin kiintoainetta löytyi kuukauden ajalta noin kymmenen kiloa kaivoa kohti.
Jos kaikki kaupunkialueen sadat hulevesikaivot varustettaisiin suodattimilla, vesistöihin päätyvien haitallisten aineiden määrä voisi laskea tuntuvasti. Keskimäärin hulevesikaivon kautta kulkee vuodessa 1,2 miljoonaa lasillista vettä.
– Tiedämme, että saamme suodattimilla talteen jopa 92 prosenttia kiintoaineesta. Se on kuitenkin liian hyvä tulos. Kun kiintoainetta kertyy paljon, pitää suodattimet tyhjentää useammin, ja se nostaa kustannuksia, selittää suodattimet valmistavan Wateco Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Saarelainen.
Lahti näyttää esimerkkiä
Tutkimus on lajissaan harvinaisuus maassamme, ja Lahti toimii tienraivaajana. Kaupunki on jo aiemmin selvittänyt, missä hulevesien suurin kuormitus syntyy. Siksi suodattimien paikat oli helppo valita. Helsinkiin on tarkoitus asentaa sihtejä, kun tiedetään, missä hulevesistä tulee suurin kuormitus.
Alkuvaiheessa tutkitaan, kuinka tiheällä siivilällä varustettuja suodattimia kannattaa käyttää. Nyt silmäkoko on kaksi milliä. Haaviin jäänyt aine tutkitaan Aalto-yliopistossa, jossa selvitetään, kuinka pieniä hiukkasia sihtiin jää.
Myöhemmin tutkitaan, millaisia pitoisuuksia haitta-aineista sitoutuu kiintoaineeseen. Esimerkiksi raskasmetallit ovat vaikeita pyydystää, koska ne kulkeutuvat myös veteen liuenneina.
– Jo ennalta tiedetään, että ravinteista suurin osa on imeytyneinä kiintoaineisiin, muistuttaa Lahden kaupungin hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen.
Maksaako vaiva liikaa?
Hulevesien haitallinen vaikutus vesistöihin on ollut tiedossa kauan. Myös kaivoihin asennettavien suodattimien tehokkuudesta on näyttöä. Menetelmää on hyödynnetty jalkapallokentillä, joissa on kumirouheesta valmistettu tekonurmi. Samankaltaista rouhetta päätyy hulevesiin katuverkolta, kun autojen renkaista irtoaa kumia. Se puolestaan voi lisätä mikromuovin määrää sisävesissä ja merissä.
Hulevesien suodattamisen hyödyt tiedetään hyvin, ja osittain siksi tutkimusta kaivoihin asennettavista suodattimista rahoitetaan ympäristöministerin tuella.
Rahalla on tarkoitus selvittää ennen kaikkea, onko hulevesien suodattaminen kaivoissa taloudellisesti kannattavaa. Suodatinvalmistajan mukaan suodatin asennuksineen maksaa yhtä kaivoa kohti suunnilleen kolme sataa euroa ja tyhjennyskerta imuautolla muutamia kymppejä.
Jos suodatus saadaan hinnaltaan järkeväksi, se helpottaa laajamittaisempaa hulevesien puhdistamista tulevaisuudessa. Lahdessa ainakin uskotaan suodatukseen.
– On tehokkainta vähentää kuormitusta mahdollisimman lähellä sen syntypaikkaa, muistuttaa hulevesi-insinööri Järveläinen.
Yleinen harhaluulo on, että hulevedet puhdistetaan jo nyt puhdistamoissa, painottaa puolestaan Wateco Oy:n Saarelainen.
– Näinhän se ei ole. Mekin muistutamme, että Itämeri alkaa hulevesiviemärin suuaukolta.