Hyppää sisältöön
Piirroskuva jouluisesta tunturimaisemasta
Kuva: Annukka Palmén-Väisänen / Yle
ilmastonmuutos

Päivittyvä seuranta: Ilmastolive-tiimi kiittää seurasta, katso Ylen lumikoneesta, vietetäänkö teillä valkoista joulua

Yle seurasi syksyn ajan ilmasto- ja ympäristöuutisia tässä artikkelissa.

Tekijät
Tiia LappalainenTapio KanteleKerttu KotakorpiMarkku SipiHanna EskonenJenni FrilanderJenny MatikainenSakari Nuuttila
  • Katso tästä linkistä Ylen erikoislähetys, jossa kävimme läpi Glasgow'n sopua ja sen ensireaktioita asiantuntijoiden kanssa. Ilmastokokouksen viimeisenä päivänä pidettyjä puheenvuoroja voit katsoa kokonaisuudessaan täältä.
  • Tässä päivittyvässä artikkelissa kerromme tärkeimmät uutiset ilmastokriisistä ja luontokadosta sekä ratkaisut ja teot niiden hillitsemiseksi.
  • Keräämme yleisöltä myös kysymyksiä ja etsimme niihin vastauksia. Kerro tämän seuranta-artikkelin chatissa, mikä mietityttää, mitä et ymmärrä tai mistä haluaisit kuulla lisää! Julkaisemme viestejä arkisin noin klo 9-16, mutta viestejä voi lähettää milloin vain.
  • Haluatko tiedon ilmastouutisista puhelimeesi? Lataa Yle-sovellus ja tilaa ilmoitukset.
Hanna Eskonen

Ilmastosyksy kääntyi kohti loppua, hyvää joulua!

Vilkas ilmastosyksy on takanapäin ja on aika kääntää katseet tulevaan vuoteen.

Syksyä hallitsi muun muassa Glasgow’n ilmastokokous. Pariisin ilmastosopimuksen ympärillä käyty neuvottelu toi sekä toivoa että jätti paljon työtä tehtäväksi.

Kokouksen tärkeintä antia olivat ennusteet siitä, kuinka paljon ilmaston lämpenemistä saadaan rajattua. Alimmillaan päästään jo alle kahteen asteeseen, jos maat toteuttavat kaikki lupauksensa. Sopimuksen tavoite on 1,5 astetta.

Ensi vuoden kiinnostavimmat päätökset koskevat luontokatoa ja sen pysäyttämistä.

Toukokuussa pidetään YK:n kokous, jossa viimeistellään kansainvälinen biodiversiteettisopimus. Sopimuksen tavoite on nostaa suojeltujen meri- ja maa-alueiden määrä 30 prosenttiin.

EU:ssa sama tavoite on jo olemassa, ja Suomessa hallituksen nimittämä työryhmä selvittää alkuvuodesta alkaen, miten suojelua voidaan lisätä.

Loppukeväästä punnitaan myös hallituksen ilmastopäätöksiä. Asiantuntijat arvoivat, riittävätkö syksyn budjettineuvotteluissa päätetyt keinot hiilineutraaliuteen vuonna 2035.

Ilmastolive sulkeutuu, mutta tiivis uutisointi jatkuu

Ilmasto- ja ympäristöuutisiin keskittyvän liveartikkelin päivittäminen loppuu tällä erää. Myös artikkelin yhteydessä avoinna ollut chat sulkeutuu.

Jatkamme aiheesta uutisointia jatkossakin tiiviisti. Jutut julkaistaan yle.fi -sivustolla, ja kaikki ilmasto-aiheiset jutut löytyvät kootusti asiasanalla ilmastonmuutos.

Voit myös tilata ilmoituksen tärkeimmistä uutisista suoraan puhelimeesi lataamalla yle.fi -sovelluksen ja tilaamalla ilmasto-ilmoitukset.

Syksyn ilmastolive-tiimi kiittää ja toivottaa hyvää joulua!

Markku Sipi

Katso Ylen lumikoneesta, vietetäänkö teillä valkoista joulua

Piirroskuva jouluisesta tunturimaisemasta
Kuva: Annukka Palmén-Väisänen / Yle

Valitse oma kuntasi ja lumikone kertoo todennäköisyyden! Lumisen joulun koneesta löytyvät kaikki Manner-Suomen ja Manner-Ahvenanmaan kunnat.

Avaa lumikone täältä!

Raisa Lehtivuori

Data-analyysi paljastaa: Kaikkein monimuotoisin metsämme on jatkuvasti avohakkuiden kohteena, ja se johtaa luontokatoon

Suomessa avohakataan jatkuvasti metsiä, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta potentiaalisesti kaikkein arvokkaimpia, käy ilmi Ylen selvityksestä.

Suojeluarvoiltaan kaikkein arvokkaimmiksi merkittyjä eli lajirikkaimpia metsiä avohakattiin tai aiottiin hakata yli 20 000 hehtaaria vuonna 2020. Se on noin 30 000 jalkapallokentällistä. Kaikkiaan metsiä avohakattiin reilut 130 000 hehtaaria.

Viime vuosien hakkuutahti ja hakkuiden kohdistuminen tarkoittaa sitä, että kaikkein monimuotoisimmista metsistämme katoaa noin prosentti joka vuosi.

Toisin sanoen vuosi vuodelta erityisen monimuotoisen metsän pinta-ala pienenee prosentin edellisvuodesta. Valtaosa niissä elävien lajien populaatioista katoaa hakkuiden mukana.

Voit lukea selvityksestä tarkemmin tästä jutustamme.

Kerttu Kotakorpi

Kerttu Kotakorpi: Metsien hiilivarasto on merkittävä tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä

Kerttu Kotakorpi.
Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Suomessa metsät kokevat isoja muutoksia ilmaston muuttuessa. Lämpeneminen edistää puuston kasvua, mutta myös kasvua rajoittavia tekijöitä on entistä enemmän. Erityisesti kuusen osuus puustosta vähenee ja lehtipuiden osuus kasvaa.

Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa metsien hiilivarastolla on tärkeä rooli eikä metsän eliöstöäkään pidä unohtaa metsien käyttöä suunnitellessa. Metsien monimuotoisuuden suojeleminen helpottaa metsien sopeutumista tulevaisuuden muutoksiin.

Lue blogiteksti tästä.

Kerttu Kotakorpi

Suomalaiset päivittäistavaran kauppaketjut tavoittelevat kilvan hiilineutraaliutta, mutta suurin vaikutus on itse ostoksilla ja ne jäävät tavoitteiden ulkopuolelle

Ruokaostokset kaupan kassahihnalla.
Kuva: Tiina Jutila / Yle

Vastuullisuus ja ilmaston huomioonottaminen on kuluttajille entistä tärkeämpää ja siksi Suomen suurimmat päivittäistavaraketjut ovat asettaneet tavoitteita ilmastopäästöjen pienentämiseksi.

Kaupan omat päästöt ovat kuitenkin hyvin pienet verrattuna ostoksista syntyviin päästöihin. Tulevaisuudessa ostosten ilmastopäästöjen vertailun toivotaan olevan kuluttajille helpompaa.

Lue tästä kauppaketjujen ilmastotavoitteista.

Hanna Eskonen

OECD: Suomen pitää vähentää autoriippuvuutta

Liikenteen päästöt ovat vähentyneet, mutta matkustajakohtaiset kilometrimäärät kasvaneet Suomessa, sanoo OECD:n ympäristöekonomi Daniel Nachtigall.

Hän kommentoi Suomen ympäristöpolitiikkaa arvioivaa OECD:n raporttia tiedotustilaisuudessa.

Nachtigall sanoo, että Suomen pitäisi vähentää riippuvuutta autoista suunnittelemalla kaupunkitilaa uudelleen.

Autoilta kiellettyjä teitä pitäisi perustaa enemmän ja autoilijoiden tukemista pitäisi vähentää.

Nachtigall sanoo, että päästöjen vähentäminen liikenteessä lisää hyvinvointia yhteiskunnassa.

Hanna Eskonen

OECD moittii: Suomen pitäisi tehdä luontokadon pysäyttämiseksi enemmän, metsäteollisuus elinympäristöjen heikkenemisen "ajuri"

Suomen ympäristöpolitiikka ei ole linjassa hiilineutraalisuustavoitteen kanssa eikä luonnon monimuotoisuuden asema ole kohentunut tarpeeksi.

Näin arvioi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tuoreessa raportissaan.

Järjestö tarkasteli Suomen ympäristöpolitiikan onnistumista edellisen kerran vuonna 2009. Tuore raportti arvioi, miten Suomi on suoriutunut ympäristöpolitiikassa sen jälkeen.

OECD:n mukaan Suomi on edelläkävijä sekä ympäristöpolitiikassa että kestävässä kehityksessä.

– Suomea pitäisi kehua sitoutumisesta hiilineutraaliuteen ja siirtymisestä fossiilittomaksi kiertotalousyhteiskunnaksi, raportti kiittää.

OECD:n mukaan tavoitteisiin on yhä matkaa.

Valinta hakkuiden ja hiilinielujen välillä

Järjestö nostaa esiin myös kasvun kulutuksessa sekä jätteiden ja luontoa saastuttavien ravinteiden määrässä.

Maatalous ja laaja metsäsektori aiheuttavat painetta luonnon monimuotoisuudelle, raportissa sanotaan.

Raportin arvion mukaan Suomen kasvihuonepäästöt ovat laskeneet, mutta niiden pitäisi laskea jopa 2,5 kertaa enemmän kuin kuluneella vuosikymmennellä on tapahtunut.

Raportti nostaa esiin, että metsänielut ovat olennaisia Suomen hiilineutraaliuden kannalta.

Suomi joutuu tekemään tekee valintaa hiilinielujen ja metsien hakkuumahdollisuuksien välillä, OECD toteaa. Hakkuista riippuu myös biomassan käyttö, joka on suurin uusiutuvan energian lähde.

OECD ehdottaa, että biomassan tarvetta voisi vähentää laskemalla energiankysyntää.

Suomi on riippuvainen autoista

Järjestön mukaan Suomi on riippuvainen autoista ja tieliikenteestä.

Raportti huomioi, sähköautojen tuki ja biopolttoaineen sekoitevelvoite ovat auttaneet siirtymistä vähäpäästöisempään liikenteeseen, mutta muutos pitäisi viedä pidemmälle.

OECD:n mukaan Suomen pitäisi purkaa politiikkatoimia, jotka tukevat autojen omistajia. Suomen pitäisi muun muassa vähentää työmatka-autoilun tukemista ja lisätä tilaa teillä julkiselle liikenteelle.

Myös vervapaista eduista esimerkiksi työpaikalla pysäköintiin liittyen pitäisi luopua.

Luontoa pitää suojella yksityismetsissä

Luonnon monimuotoisuuden asemassa ei ole tapahtunut merkittävää parannusta, järjestö arvioi.

Luonnonsuojelun määrärahoja on lisätty budjetissa, ja metsänomistajille maksettavat korvaukset ovat auttaneet suojelemaan joitain ekosysteemejä.

Raportin mukaan metsäteollisuus aiheuttaa kuitenkin metsien elinympäristön heikkenemistä.

Luonnonhoitoa pitäisi lisätä erityisesti yksityismetsissä, raportissa linjataan.

Biomassan päästöjä tulisi verottaa

OECD pitää Suomen hiiliveroa paitsi maalman maailman ensimmäisenä myös onnistuneena.

Hiilivero korkea kansainvälisesti mitattuna, järjestö toteaa.

Hiilivero on osa liikenteen päästöjä, mutta suuri osa muiden alojen päätöistä ei ole veron piirissä.

Järjestön mukaan esimerkiksi biomassan päästöjä pitäisi verottaa.

OECD:n mukaan Suomi on yksi johtavista maista niin sanotuissa vihreissä innovaatioissa ja suomalaissijoittajat investoivat ympäristöalaan ja tuotteisiin.

Puunkäyttö heikentää elinympäristöjä metsissä. Kuva: Jakob Lillas / Yle
Markku Sipi

Viikon ilmastokysymys: "Miten suhtautua ilmastonmuutokseen?" – Vastasimme chatista poimittuihin kommentteihin, katso video

Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi vastaavat lukijoiden kysymyksiin.
Markku Sipi

Millainen ilmastomörkö on vanha diesel?

Auton pakoputki.
Kuva: Markku Sipi / Yle

Saman verran kuin jos söisi puolisen kiloa sikanautajauhelihaa joka päivä.

Toimittaja Markku Sipi selvitti, millaisiin ilmastorikkeisiin hän syyllistyy ajaessaan vanhalla autollaan. Pitäisikö auto romuttaa heti vai voisiko sen ajaa loppuun?

Asiantuntija Samuli Puroila antoi toimittajalle synninpäästön ja painotti, että syyllisyyttä tärkeämpää on pohtia, mikä on seuraava valinta tosiasiat tiedostaen.

Lue korttijuttu täältä.

Suosittelemme sinulle