Selvä enemmistö puolueiden eduskuntaryhmistä haluaa siirtää rahapelituotoista hyötyneiden järjestöjen rahoituksen suoraan valtion tulo- ja menoarvioon. Kun rahapelituotot ovat vähentyneet, valtio on jo nyt korvannut menetyksiä budjetista Veikkauksen edunsaajille
Eduskuntaryhmät siis katkaisisivat kytkennän, joka on Veikkauksen rahapelituottojen ja järjestöjen rahoituksen välillä.
Jos näin tehtäisiin, rahapelituotot ohjattaisiin ilman korvamerkintöjä valtion budjettiin. Sen jälkeen ratkaistaisiin erikseen esimerkiksi kulttuurin, tieteen sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen, liikunnan ja nuorisotyön avustusten suuruus, samalla kun valtion muista menoista päätetään.
Yksikään eduskuntaryhmä ei halua pysyä nykyisessä järjestelmässä.
- Vaihtoehto 1: perussuomalaiset, kokoomus, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja nyt-liike kannattavat rahapelituottojen siirtämistä kokonaisuudessaan valtion budjettiin ja avustusten jakamista budjetin muiden menojen kanssa.
Tässä vaihtoehdossa on kaksi hieman toisistaan poikkeavaa mallia.
Nyt-liike kannattaa mallia, joka olisi luonteeltaan nopea kertaratkaisu. Toinen malli on kokonaisuudistus, joka tulisi voimaan vuonna 2024. Vasemmistoliitolle käyvät molemmat mallit. Muut luetellut puolueet kannattavat kokonaisuudistusta 2024.
- Vaihtoehto 2: kristillisdemokraatit kannattaa rahapelituottojen osittaista siirtoa budjettiin ja osittaista jakamista korvamerkittynä edunsaajille.
SDP pohtii ratkaisuaan vielä näiden kahden vaihtoehdon välillä, siis siirto budjettiin tai sitten osa edunsaajista saisi korvamerkitysti avustuksia.
Yhden kansanedustajan Ano Turtiaisen valta kuuluu kansalle -ryhmä haluaa, että Veikkauksen toiminta ja rahavirrat on ensin selvitettävä ja vasta sitten mietittävä, miten rahapelijärjestelmä hoidetaan tulevaisuudessa.
Yle kysyi eduskuntaryhmien mielipidettä sähköpostikyselyssä tiistaina ja keskiviikkona 19.–20. lokakuuta.
Rahapelituottojen väheneminen on päänsärky poliitikoille
Viime viikkojen poukkoilu hallituksessa kertoo, kuinka Veikkauksen pelituottojen väheneminen on iso poliittinen päänsärky. Hallitus perui jo kahteen kertaan tehdyn päätöksen siitä, että ensi vuonna ei enää korvata edunsaajille kaikkia pelituottojen menetyksiä.
Lopputulos oli, että niin tänä kuin ensi vuonnakin valtio korvaa kaikki edunsaajien menetykset täysimääräisesti. Ensi vuoden osalta puuttuu vielä eduskunnan päätös, mutta pelkästään hallituspuolueiden edustajien äänet riittävät ratkaisuun.
Perimmäinen ongelma ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään. Lukuisat järjestöt elävät epätietoisuudessa ensi vuoden jälkeisestä rahoituksesta.
Vuodelle 2023 hallitus on sopinut leikkauksia edunsaajien rahamäärään verrattuna tähän vuoteen. Vaikka pelituottojen vähenemistä edelleen korvattaisiin järjestöille, valtiovarainministeriön arvion mukaan edunsaajien avustukset putoaisivat reilulla sadalla miljoonalla eurolla.
Tämän vuoden lopulla pitäisi kaikkien eduskuntaryhmien yhteisen työryhmän pystyä sopimaan, miten rahapelijärjestelmää muutetaan vuodesta 2024 alkaen. Silloin päätöspöydässä ovat ne mallit, joita eduskuntaryhmät tässä kyselyssä ilmoittivat tukevansa.
Mallit perustuvat talvella julkaistuihin, Suomen Pankin entisen pääjohtajan Erkki Liikasen johtaman työryhmän vaihtoehtoihin.
Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja nyt-liike karsisivat edunsaajia
Suhtautuminen rahapelien edunsaajien hupeneviin avustuksiin on tiukinta erityisesti perussuomalaisissa, kristillisdemokraateissa ja nyt-liikkeessä. Nämä eduskuntaryhmät esittävät avustusten saajien karsimista.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ja Veikkauksen hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Jani Mäkelä pitää oletettavana, että Veikkauksen tuotot jäävät pysyvästi alemmalle tasolle kuin vuoden 2019 miljardi euroa.
– Ei voida lähteä siitä, että veronmaksajien piikki olisi auki loputtomiin kompensoimaan velkarahalla aivan kaikki aiemmin Veikkauksen tuotoilla rahoitettua toimintaa, Mäkelä arvioi.
– Varojen valtion budjettiin siirtämisen yhteydessä on syytä käydä arvokeskustelu siitä, mihin kaikkeen rahaa on kestävää ja tarpeellista käyttää.
Kristillisdemokraatit siirtäisi jo vuonna 2023 esimerkiksi liikunnan koulutuskeskusten ja liikuntapaikkarakentamisen avustukset hoidettavaksi valtion budjetista. Osan avustuksista ryhmä jättäisi edelleen korvamerkityksi pelirahaksi.
– Kansalaistoiminta ei ole hyvä olla täysin kulloisenkin hallituksen suorassa ohjauksessa valtion budjetista, ryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen perustelee.
Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että Veikkauksen peleistä koituvia haittoja edelleen vähennetään, mikä tarkoittaa samalla, että pelien tuototkin vähenevät.
Päivi Räsänen pitää terveenä, että edunsaajajärjestöt pyrkivät löytämään toiminnalleen myös muita rahoituslähteitä.
– Samalla on hyvä pohtia mikä kaikki toiminta on sellaista, että sitä kannattaa jatkossa rahoittaa, Räsänen muistuttaa.
Samoilla linjoilla on nyt-liikkeen puheenjohtaja Harry Harkimo.
– Nykyiset edunsaajat on käytävä läpi tiheällä kammalla. Siellä on aivan liikaa ”työläisnuorten tukia ja työväen urheiluliittoja”. Rahaa jaetaan kaikille perinteisiä puolueita lähellä oleville toimijoille kuin vanhasta muistista. Kyse on korruptiosta ja piilopuoluetuesta ja niistä pitää päästä kokonaan irti, Harkimo muotoilee.
Yhden kansanedustajan nyt-liike purkaisi Veikkauksen pelimonopolin. Harkimo siirtyisi Tanskan ja Ruotsin mallin mukaiseen lisenssijärjestelmään.
Keskusta ei korvaisi kaikkia menetyksiä vuodelle 2023
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs ei ota kantaa siihen, mille tasolle edunsaajien rahoitus pitäisi asettua vuonna 2024. Sen sijaan keskusta haluaa pitää kiinni hallituksessa sovitusta, ettei vuoden 2023 kaikkia rahapelituottojen menetyksiä korvata edunsaajille.
– Mikäli menojen kohdennuksiin eri hallinnonaloilla tulee muutoksia, ei muutosten tulisi lisätä valtion kokonaismenoja. Keväällä sovittuja menokehyksiä on syytä kunnioittaa, Pylväs vastaa Ylen kyselyyn.
Keskustan hallituskumppani vihreät arvioi, että tarvittaessa vuotta 2023 koskevaa päätöstä pitää muuttaa. Ryhmän puheenjohtajan Emma Karin mielestä ensi keväänä on arvioitava rahapelituottojen kehitys ja järjestöjen tilanne.
– Jos tilanne muuttuu kestämättömäksi, niin silloin pitää olla valmis tekemään korjausliikkeitä, Kari kiteyttää.
Tulevaisuuden osalta vihreät haluaisi turvata esimerkiksi Suomen Akatemian, sosiaali- ja terveysjärjestöjen, kulttuuritoiminnan sekä nuorisotyön ja liikuntapaikkojen rakentamisen rahoituksen nykyisen kaltaisesti.
– Valtiolla on monta muutakin tärkeää asiaa rahoitettavana, mutta pidän rahoitustason turvaamista lähtökohtaisesti tärkeänä, Emma Kari tiivistää.
RKP pitäisi tulevaisuuden avustustason suunnilleen nykyisenä
Myös vasemmistoliitto olisi halukas avaamaan jo päätetyn, vuotta 2023 koskevan leikkauksen, jos budjetin kehyspäätöstä muutenkin muutetaan.
Tukitasoon vuodesta 2024 alkaen vasemmistoliitto ei ota tarkkaa kantaa näin aikaisin.
– Joillain menokohteilla on korotuspainetta, kun taas toiset ovat olleet muutenkin laskevalla käyrällä. Varmaa on, että isoja leikkauksia ei pidä tehdä, vastaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo.
Niin ikään hallituspuolue RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz palaisi vuoden 2023 osalta asiaan sitten, kun on selkeämpi kuva valtion tuloista.
– Rahoituksen lisääminen ei ole helppoa, kun otetaan huomioon budjettikehyksen tiukkuus.
Samoin RKP:n ryhmä haluaa kuitenkin tulevaisuudessa pitää edunsaajien rahoituksen lähellä nykytasoa, koska järjestöt tekevät tärkeää työtä.
Kokoomus: puolueiden on sovittava rahoitustaso
Kokoomuksen eduskuntaryhmä välttää ottamasta kantaa edunsaajien avustustasoon tulevina vuosina.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mielestä puolueiden on pystyttävä sopimaan tulevaisuuden avustustaso eduskuntapuolueiden yhteisessä työryhmässä, jonka on määrä ratkaista myös rahoituskuvio vuoden loppuun mennessä.
Mykkäsen mukaan tärkeää on, että järjestöjen rahoitus ei riippuisi siitä, paljonko suomalaiset häviävät rahapeleissä.
–Tärkeää työtä tekevien järjestöjen ja muiden kohteiden rahoitus on turvattava valtion budjetista, Mykkänen linjaa.
Osana rahapelijärjestelmän muutoksia kokoomus siirtäisi pelikoneet kaupoista ja baareista valvottuihin pelisaleihin.
Myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman arastelee ottaa kantaa tulevaisuuden avustusten tasoon.
SDP puntaroi näkemystään edunsaajien avustusten osittaisen ja kokonaan budjettiin siirtämisen välillä. Lindtman odottaa eri ratkaisujen vaikutusarviointia ennen ryhmän ratkaisua.
– Näiden vaihtoehtojen pohjalta järjestelmää olisi mahdollista uudistaa niin, että turvataan edunsaajien pitkäjänteisen työn jatkuvuus ja rahoituksen taso, Lindtman arvioi.
Voit keskustella rahapelituottojen käytöstä perjantaihin 22.10. 2021 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.
Katso lisää:
Marin: Hallituksen Veikkaus-kiista on sovittu, edunsaajien leikkaukset perutaan "sataprosenttisesti"