Tornionjoen lohenpoikaset tekivät keväällä historiallisen suuren vaelluksen.
Alustavan arvion mukaan Itämereen vaellukselle lähti noin kaksi miljoonaa lohen vaelluspoikasta. Se on yksi runsaimmista vaelluksista sitten 1980-luvun.
Etelässä Kymijoesta merelle suuntasi noin 65 000 vaelluspoikasta. Sekin on koko seurantahistorian kolmanneksi suurin määrä Kymijoen kohdalla.
Itämeren luonnonlohikannat kukoistavat tänä vuonna, kertoo Luonnonvarakeskus Luke.
Luke havaitsi Tornionjoessa ja Simojoessa tänä syksynä enemmän kesänvanhoja eli keväällä kuoriutuneita jokipoikasia kuin viime vuonna. Suurimmat tiheydet havaittiin Muonionjoen ala- ja keskijuoksulla. Poikasia on ollut kaikissa osissa vesistöä.
− Tämä kertoo, että syksyllä 2020 kutevia lohia on ollut jokisuulta aina joen yläosille saakka. Tornionjoen kaikuluotaimet havaitsivat vuonna 2020 noin 70 000 nousulohta, kertoo erityisasiantuntija Ville Vähä Lukesta tiedotteessa.
Poikasia ui tiheään
Luke seuraa Tornion-, Simo- ja Kymijoen lohikantojen tilaa joka vuosi. Lisäksi Kiiminkijokeen on jo pitkään istutettu Iijoen lohikannan poikasia, jotta joen luonnollinen lohikierto palautuisi.
Tornionjoen Suomen-puoleisilla koekalastusalueilla lohen kesänvanhojen poikasten määrä, 26 poikasta aarilla, nousi neljänneksen viime vuodesta. Simojoen suuresti vuosittain vaihteleva tiheys oli tänä vuonna 36 poikasta aarilla, eli puolitoistakertainen edellisvuoteen nähden ja kymmenen vuoden keskiarvoa suurempi.
Suurimpia poikasten tiheyksiä havaittiin kuitenkin Kymenlaaksossa. Kymijoen alajuoksulla Langinkoskenhaarassa oli tänä syksynä 58 poikasta aarilla. Poikasia on ollut vuosi vuodelta enemmän 1990-luvun alusta alkaneen seurannan perusteella.
Ilmastonmuutos voi ilahduttaa pohjoisessa
Runsaat talvisateet ja pitkät hellejaksot kesäisin voivat vaikuttaa lohen menestymiseen eri puolilla Suomea.
Sateet voivat aiheuttaa suurempaa vaihtelua jokien virtaamissa, mikä voi heikentää lohien eloonjääntiä. Simojoen vaihteleva lohien määrä voi olla yksi esimerkki virtaamien vaikutuksesta, Luke tiedottaa.
Lämpötilan nousun vaikutus on ristiriitainen. Pohjoisessa lohenpoikaset voivat kasvaa nopeammin, mutta etelässä kalojen kasvu voi olla heikompaaa. Esimerkiksi pitkä ja kuuma kesä teki tänä vuonna Kymijoen poikasista poikkeuksellisen pieniä. Se voi vaikuttaa siihen, jäävätkö lohet henkiin.