Hyppää sisältöön

Laura Kupari istui baarissa ja mietti, voiko pomon tarjoamasta shotista kieltäytyä – työpaikkojen alkoholikulttuuri voi ajaa ikäviin tilanteisiin

Työyhteisön alkoholikulttuurilla voi olla epäsuotuisia vaikutuksia ihmisiin, jotka eivät halua käyttää alkoholia tai joille alkoholin käyttö on ongelma.

Laura Kupari on sitä mieltä, että työntekijöiden hyvinvointiin pitäisi voida panostaa muutenkin kuin tarjoamalla heille alkoholia. Kuva: Matti Myller / Yle

Laura Kupari ei ollut uskoa näkemäänsä.

Hän oli lähtenyt työkavereineen erään palaverin päätteeksi jatkoille baariin. Siellä esimies kantoi pöytään valtavan tarjottimen täynnä shotteja ja tarjosi niitä kaikille alaisilleen.

– Osa työntekijöistä oli vasta 18–19-vuotiaita, itse olin vähän vanhempi. Heillä tuskin oli paljoa kokemusta työelämästä tai alkoholin käytöstä. Ihmettelin, onko tässä mitään järkeä, Kupari kertoo.

Kupari ei itse käytä alkoholia, mikä teki tilanteesta epämukavan. Hän oli kuitenkin työskennellyt kyseisessä työpaikassa jo jonkin aikaa, toisin kuin osa pöydän ääressä istuvista.

– Mietin, kokeeko kenties ensimmäisessä työssään oleva nuori, että hän voi kieltäytyä esimiehen tarjoamasta shotista. Vai kokeeko hän olevansa ilonpilaaja, jos ei ole menossa mukana? nyt 27-vuotias Laura Kupari pohtii.

Tapahtumista on jo useampi vuosi aikaa. Vaikka alkoholin käyttö työpaikoilla ei ole enää niin näkyvää kuin ennen, työpaikkojen jopa arkipäiväistyneet käytännöt voivat yhä aiheuttaa ahdistusta henkilöille, jotka eivät käytä alkoholia.

Biletys yhdisti työntekijöitä

Laura Kupari teki yötöitä baareissa ja yökerhoissa usean vuoden ajan. Hän kuvailee, että alkoholinkäyttö oli työyhteisössä iso yhdistävä asia.

– Varsinkin pääkaupunkiseudulla on paljon surullisenkuuluisia ilmaisen viinan bileitä, joista kaikki puhuivat töissä.

Kuparin mukaan bileitä järjestivät baarit, joissa hänkin työskenteli.

Kupari ei itse ollut kiinnostunut ilmaisesta alkoholista, toisin kuin monet työkavereista. Hän sanoo, että sitä oltaisiin ihmetelty, jos ilmaisen viinan bileisiin ei halunnut osallistua.

– Ennemminkin kilpailtiin siitä, kuka joutuu ja kuka ei joudu olemaan töissä silloin, kun bileet järjestetään. Vuoroja saatettiin jopa kaupata, Kupari kertoo.

Laura Kupari toivoo, että alkoholia käyttämättömät ihmiset otettaisiin paremmin huomioon työyhteisöissä. Kuva: Matti Myller / Yle

Hän kokee, että myös työnantajan puolesta työhyvinvoinnin edistäminen tuntui painottuvan kosteaan juhlintaan. Esimerkiksi työpaikan isommissa juhlissa jaettiin drinkkilippuja, ja niin rivityöntekijät kuin esimiehet ja heidän esimiehensä juhlivat kaikki samassa paikassa.

Kupari muistaa miettineensä, voiko esimiehen läsnäollessa rentoutua tai voiko juhlinta vaikuttaa esimiehen suhtautumiseen jotenkin.

– Auktoriteettisuhteen puolesta yhdessä juhliminen erityisesti ensimmäisessä työpaikassaan olevien nuorten kanssa on kyseenalaista, hän sanoo.

Kupari huomauttaa, että kerran tai pari vuodessa työyhteisössä järjestettiin myös tapahtumia, jotka eivät pyörineet alkoholin ympärillä.

– Nekin kuitenkin yleensä päättyivät jatkoille, jossa juominen oli keskeisessä osassa. Mielestäni ei ole kovin tervettä, että alkoholia käytetään yhteishengen ylläpitäjänä.

Stressiä pyritään nollaamaan alkoholilla

Yleisesti ottaen alkoholin käyttö työyhteisöissä on ollut laskussa – tai ainakaan se ei ole nykyään yhtä näkyvää kuin ennen, kertoo A-klinikkasäätiön verkkopalvelupäällikkö Pirkko Hakkarainen.

Kuitenkaan ongelma ei ole poistunut mihinkään.

– Tilalle on tullut tissuttelua, jolla ei uskota olevan vaikutusta työkykyyn. Työelämä on stressaavampaa ja nopeatempoisempaa kuin ennen, ja työstressiä pyritään nollaamaan nopeasti alkoholilla.

Presenteismi eli töihin saapuminen huonovointisena tai väsyneenä esimerkiksi alkoholin käytön vuoksi on kasvussa, Hakkarainen kertoo. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tissuttelu on lisääntynyt etenkin hyvässä asemassa olevilla naisilla.

– Tämä laskee työkykyä ja voi johtaa työpanoksen heikkenemiseen tai jopa tapaturmiin.

Työyhteisön alkoholikulttuurilla voi olla haitallisia vaikutuksia myös sellaisiin ihmisiin, jotka kuuluvat alkoholin riskikäyttäjiin, kenties sitä itse tiedostamatta.

A-klinikkasäätiön vuonna 2015 teettämän kyselyn mukaan tavallisimmin alkoholia oli tarjolla työpaikan juhlissa, virkistystilaisuuksissa sekä edustustehtävissä ja asiakastilaisuuksissa.

– Alojen sisällä on varmasti kirjavia käytäntöjä sekä enemmän ja vähemmän vastuullisia työnantajia, mutta voi sanoa, että ainakin asiakassuhdetyötä tekevillä on isompi riski kohdata alkoholia työyhteisössään tai työn parissa, kuten tapaamisissa ja neuvotteluissa, Hakkarainen kertoo.

Kuplivaa kahvihuoneessa, alkumalja työillallisella

Laura Kuparin tavoin myöskään 27-vuotias Pia Etelävuori ei käytä alkoholia.

Työskennellessään nuorempana ravintola-alalla Etelävuori huomasi, että epäviralliset palkkapäiväbileet olivat työkavereiden keskuudessa yksi puhutuimmista aiheista.

Bileistä keskusteltiin päiviä ennen niitä ja päiviä niiden jälkeen.

– Itse en koskaan mennyt niihin, sillä en tiennyt, miten suhtautua, jos joku tarjoaa minulle alkoholia. En halunnut tuoda juomattomuuttani ilmi. Jälkikäteen hieman harmittaa, etten mennyt, sillä ihmiset tutustuvat ja ystävystyvät tällaisissa juhlissa, hän sanoo.

Nykyään toimistotöitä tekevä Etelävuori törmää alkoholiin esimerkiksi työlounailla ja -illallisilla.

– Pöydässä on tavallisesti alkumalja, ja minun pitää aina erikseen nostaa kättä ylös ja sanoa tarjoilijalle, että haluaisin alkoholitonta juotavaa. En jaksaisi aina olla erilainen. Olisi kiva, jos asia olisi huomioitu jo etukäteen.

Pia Etelävuori koki jääneensä ulkopuoliseksi keskusteluissa, joissa puhuttiin alkoholinkäytöstä ja bilettämisestä. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Joskus taas kahvihuoneessa on tarjoiltu kuplivaa kollegan merkkipäivän kunniaksi.

– Silloin olen juonut vettä, kun muut ovat kilistelleet. Tässäkin olisin toivonut, että asiaa olisi mietitty hieman enemmän.

A-klinikkasäätiön Pirkko Hakkarainen on huolissaan siitä, että kaikki eivät kykene tällaisissa tilanteissa kieltäytymään alkoholista, vaikka haluaisivat.

– Jollakulla voi olla muiden tietämättä esimerkiksi ongelmia alkoholin käytön rajoittamisessa, ja jos näin on, niin työpaikka on ongelmien kenttä, jos siellä käytetään alkoholia.

Hakkarainen uskoo, että työnantaja tai kollega ei välttämättä huomaa ajatella asiaa tältä kantilta. Hänen mukaansa Suomessa alkoholikulttuuri on todella vahva. On tavallista, että työntekijää muistetaan esimerkiksi lahjapullolla merkkipäivänä tai työsuhteen päättyessä.

Näin on käynyt myös Pia Etelävuorelle.

– Kollegani taisi kuitenkin lahjapulloa antaessa tajuta, ettei se ollut ihan nappiveto, sillä hän sanoi, että hän ei tiedä, juonko edes alkoholia, mutta halusi muistaa minua jotenkin. Minusta se oli kivasti sanottu ja siitä tuli hyvä mieli.

Vaihtoehtoisia tapoja virkistäytyä

Pia Etelävuori ja Laura Kupari ovat sitä mieltä, että työntekijöiden hyvinvointiin pitäisi voida panostaa muutenkin kuin tarjoamalla heille juhlia ja alkoholia.

– Etenkin kun tiedämme, minkälaisia haittoja alkoholista voi olla, niin juomisessa ei ole työhyvinvoinnin kannalta mitään järkeä, toteaa Kupari.

A-klinikkasäätiön Pirkko Hakkarainen katsoo asiaa riskikäyttäjien kantilta. Heitä on hänen mukaansa Suomessa yli puoli miljoonaa.

Hakkarainen kertoo, että alkoholinkäytöstä aiheutuu työpaikoilla vähintään 500 miljoonan euron vuotuiset kustannukset.

– Työnantajankin edun kannalta olisi hyvä miettiä, voisiko työhyvinvointia edistää alkoholittomin keinoin, hän toteaa.

Pia Etelävuori ei haluaisi erottua muista vain siksi, että hän ei käytä alkoholia. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Laura Kupari, Pia Etelävuori ja Pirkko Hakkarainen uskovat, että työnantajien on varmasti mahdollista löytää ja tarjota työntekijöille myös alkoholittomia virkistymistapoja.

– Vaihtoehtona voisi olla vaikka kaupunkisuunnistus tai seikkailupuisto. Sen jälkeen voisi ehkä mennä yhdessä syömään, jolloin juomapuoli ei painottuisi yhtä vahvasti, ehdottaa Pia Etelävuori.

Pirkko Hakkarainen uskoo, että askel oikeaan suuntaan olisi avoin keskustelukulttuuri työpaikoilla. Laura Kupari on sitä mieltä, ettei asia on vain työpaikkojen ratkaistavissa.

– Tämä liittyy laajemmin yhteiskunnan rakenteisiin, ja muutoksen tulisi samaan aikaan tapahtua niin yksilö- ja yhteisötasolla kuin rakenteellisella tasolla. Ei riitä, että jompikumpi muuttuu, vaan nämä muutokset tukevat toisiaan.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 1. marraskuuta kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Kukaan ei huomannut Katri Ylisen alkoholiongelmaa, koska hän oli nuori ja hoiti työnsä – nyt hän on esikuvana nuorille juomisen lopettamiseen

Wilma Tuomiselle, 27, krapula-ahdistukset olivat liikaa – tästä on kyse nousevassa sober curious -ilmiössä, jonka Alkokin tunnistaa

Moni on vaihtanut kaljan virvoitusjuomiin – muutos kulutuksessa avaa bisneksen myös pienille limsavalmistajille, mutta tie kaupan hyllylle voi olla pitkä

Kuuntele kaikki Darravapaana-podcastin jaksot Areenassa

Suosittelemme sinulle