Miltä tuntuu, kun yli 8000 ihmistä huutaa, buuaa ja viheltää infernaalisen kovaa – juuri sinulle. Olet nostanut kätesi pystyyn, puhaltanut pilliin, ja siksi tuhansien ihmisten raivo ryöppyää niskaasi. Jopa kirjaimellisesti.
– NUIJA! VI*** NUIJA!
Toisen joukkueen päävalmentajakin huutaa pää punaisena. Ympärilläsi parveilee pelaajia, jotka ovat totaalisen suivaantuneita ratkaisustasi.
Ei kuulosta kovin kiitolliselta työltä.
Erotuomarin ammatti on vähintäänkin omituinen. Jos hoidat työsi hyvin, suurin osa ihmisistä ei huomaa sitä. Mutta jos teet pienenkin virheen, olet heti kaikkien sylkykuppina. Isommasta virheestäsi voit lukea työpäivän jälkeen mediasta.
Kaikesta huolimatta keskuudestamme löytyy heitä, jotka haluavat tuohon epäkiitollisen asemaan. Ja suurin osa heistä joutuu tekemään vielä toista työtä siinä sivussa.
Jääkiekon SM-liigan erotuomareita riepoteltiin takavuosina kuin likaista lakanaa. Otsikot kirkuivat säännöllisin väliajoin “tuomarifarssia” ja “oikeusmurhaa”. Jotain merkittävää on tapahtunut, sillä nykyään raitapaitojen edesottamuksista, siis mokista, raportoidaan ani harvoin.
Selitys on yksinkertainen. Erotuomarien taso on parantunut.
Ammattilaisia tarvitaan lisää
SM-liiga teki kauaskantoisen ratkaisun kuusi vuotta sitten, kun pääsarjan erotuomarijohtajaksi palkattiin Jyri Rönn. Liigakaukaloissa, Venäjän KHL:ssä ja monissa arvokisoissa marinoitu Rönn aloitti tuolloin päämäärätietoisen kehitystyön tuomaritoiminnan laadun parantamiseksi.
Vuoteen 2015 asti tuomarien pomona hääri muiden töidensä ohella kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä, mutta Rönnin tulon myötä seeprat saivat ensimmäistä kertaa oman laumanjohtajan.
Rönn vihelsi Venäjällä neljän kauden ajan ammattilaisena. Ja ammattilaisuus on se, johon hänen työnsä Suomessa koko ajan tähtää.
Ammattituomareita on vaadittu SM-liigaan niin kauan kuin jaksan muistaa. Pelaajat ovat jo vuosikymmenet olleet ammattilaisia, joten miksi tuomarit eivät tee hommaa päätyönään. Kysymys on ollut rahasta ja tuomarien työn arvostuksesta. Kumpaakaan ei ole Suomessa tuntunut riittävän.
Monilta on ehkä saattanut jäädä huomaamatta, että ammattituomareita löytyy jo härmästä. Rönn on kaikessa hiljaisuudessa onnistunut luomaan kouralliselle jääkiekon oikeudenjakajia ammatin, jollaista Suomessa ei aiemmin tunnettu. Samalla tuomarityöskentelyn laatu on kohentunut vuosi vuodelta. Yksi ammattilaisista on Anssi Salonen, jonka työpäivää Yle Urheilu seurasi.
Nyt pitäisi ottaa seuraava askel. Salosen kaltaisia ammattilaisia olisi saatava lisää kaukaloihin. Laji kehittyy ja muuttuu nopeammaksi koko ajan. Vaatimukset kasvavat hurjaa vauhtia. Tuomarien olisi pysyttävä kyydissä mukana. Eikä siihen yhtälöön sovi, että valtaosa tuomareista käy muualla päivätöissä.
Tuomarin ammatin yleistyminen olisi valtavan suuri palvelus SM-liigalle ja koko suomalaiselle jääkiekolle. Kourallinen ammattilaisia ei riitä. Rönn ja kumppanit tarvitsevat nyt lisää rahaa. SM-liigan ja Jääkiekkoliiton päättäjien pitää löytää lisäresursseja paitsi huipulle myös ruohonjuuritasolle.
Rekrytointi on nimittäin yksi erotuomaritoiminnan isoimmista haasteista. Tuomarin ammatti kun pitää jatkossakin sisällään kaikkea sitä, mitä tämän kommentin alussa kuvailin. Yleisö mylvii, näyttää keskisormea, valmentajat parkuvat, pelaajat psyykkaavat.
Kaiken tuon kestää takuuvarmasti paremmin, jos työtä voi tehdä ammatikseen.
Yle Puheen Urheilukierroksella seurataan lauantaina jalkapallon Veikkausliigaa ja jääkiekon SM-liigaa kello 15.00 alkaen. Lauantaina SM-liigassa pelataan ottelut Ilves–KalPa, KooKoo–Tappara, SaiPa–JYP, TPS–HPK, Kärpät–HIFK, Lukko–Jukurit ja Sport–Ässät.
Lue myös:
Kommentti: TPS yritti värittää mustaa valkoiseksi ja epäonnistui nololla tavalla
Kommentti: SM-liigan pomo oli Ruotsissa, eikä nähnyt metsää puilta