Mitä huomionarvoista Naton, Suomen ja muiden maiden suhteista sanottiin Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin ja Suomen presidentin Sauli Niinistön lehdistötilaisuudessa? Yle kysyi asiantuntijalta.
1. Naton ja Suomen suhteet
Suomi pitää oveaan auki jäsenyydelle sotilasliitto Natossa, ja Nato pitää oveaan auki Suomelle, lehdistötilaisuudessa todettiin puolin ja toisin.
– Ovet ovat auki, henki on hyvä ja kumppanuus on molempien etujen mukaista, Tuomas Forsberg, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori kiteyttää.
– Eihän tässä ollut mitään muutosta. Se meni aivan käsikirjoituksen mukaan.
Nato työstää parhaillaan uutta strategista konseptiaan, josta sovitaan Madridin-huippukokouksessa ensi vuonna. Stoltenberg sanoi uskovansa, että suhteet kumppanuusmaihin, Suomi mukaan lukien, voivat olla entistä tärkeämpiä uudessa konseptissa.
2. Naton ja Venäjän suhteet
Naton ja Venäjän suhteiden Stoltenberg kuvaili olevan heikoimmillaan sitten kylmän sodan päättymisen. Venäjä on lakkauttanut Nato-edustuntonsa Brysselissä ja sulkee Naton toimistot Moskovassa.
– Jos vuoropuhelua ja yhteistyötä Naton ja Venäjän välillä ei ole, onko Suomella mahdollisuutta edistää, että sitä olisi enemmän? Rooli, joka Suomella voi olla, on aika marginaalinen, lähinnä viestinviejän rooli, Forsberg arvioi.
Presidentti Sauli Niinistö on kuitenkin pitkään korostanut vuoropuhelun merkitystä Venäjän kanssa, ja Stoltenberg totesi, että Suomen vuoropuhelu Venäjän kanssa voi auttaa Naton ja Venäjän suhteessa.
– Niinistö korostaa, että unissakävelyä tai konfliktin kärjistymistä ei saa tapahtua sen vuoksi, että kuvitellaan toisen olevan tekemässä jotakin, mitä se ei olekaan tekemässä, Forsberg huomauttaa.
Naton nykyisessä strategisessa konseptissa Venäjää luonnehditaan strategiseksi kumppaniksi. Konsepti on kirjoitettu ennen kuin Venäjä miehitti Krimin niemimaan, Stoltenberg totesi lehdistötilaisuudessa.
– Venäjää ei varmasti pidetä enää strategisena kumppanina, Forsberg sanoo.
Uusi muotoilu Naton ja Venäjän suhteesta voisi olla potentiaalinen kumppani tai strateginen haaste, hän arvioi.
3. Naton ja Kiinan suhteet
Stoltenberg puhui Kiinasta lehdistötilaisuudessa laveasti ja totesi, että Kiina on noussut Naton agendalla. Se tulee näkymään uudessa strategisessa konseptissa.
Hänen mukaansa Nato ei pidä Kiinaa vastustajana, mutta kylläkin haasteena.
– Kiinan haaste eurooppalaisesta ja transatlanttisestA näkökulma ei ole niinkään sotilaallinen, vaan se koskee kriittistä infrastruktuuria, kybertilaa ja avaruutta, kuten Stoltebergkin muotoili, Forsberg sanoo.
– Natossa on kasvanut tietoisuus, että Kiina ei ole toisella puolella maapalloa, vaan se on osa eurooppalaista ja transatlanttista turvallisuusjärjestystä. Tarpeettomia uhkakuvia ei kuitenkaan pidä luoda.
Lue lisää: