MOSKOVA Kun presidentti Vladimir Putinilta kysyttiin hiljattain ulospääsyä Venäjän koronapainajaisesta, hän kertoi anekdootin venäläisen Sputnik-rokotteen ylivoimaisuudesta.
Putin sanoi kuulleensa lääkäreiltä, että Euroopan kansalaiset saapuvat Venäjälle ottamaan Sputnikin. Sitten he ostavat kotonaan väärennetyn rokotustodistuksen, jonka mukaan he olisivat saaneet yhdysvaltalaisen Pfizerin valmisteen.
Presidentti korosti, ettei kertonut tarinaa siksi, että olisi halunnut markkinoida venäläisrokotetta propagandan keinoin. Sen sijaan kertomus toimi Putinin mukaan esimerkkinä siitä, kuinka mitä tahansa pakkokeinoa on halutessa helppo kiertää.
Todellisuudessa Sputnik on ollut Kremlille alusta asti propagandan väline.
Venäjä on pyrkinyt pönkittämään rokotteella arvovaltaansa niin omien kansalaisten kuin kansainvälisen yhteisön edessä. Samalla Kremliä lähellä olevassa mediassa on mustamaalattu länsimaisia rokotteita.
Mediakampanja on iskenyt pahasti Venäjän omaan nilkkaan.
Venäläisvalmisteisten rokotteiden vuolas ylistäminen on saanut aikaan vastareaktion maassa, jossa luottamus viranomaisiin on jo ennestään olematonta. Kyseenalaistamalla ulkomailla kehitettyjen rokotteiden turvallisuus on saatu venäläiset epäilemään entistä enemmän myös kotimaisia rokotteita.
Niinpä "maailman ensimmäisenä laajamittaisena koronarokottamisena" lanseerattu kampanja on epäonnistunut täysin: osittaisista pakkotoimista huolimatta vasta kolmannes kansalaisista on rokotettu.
Alun perin viranomaiset asettivat tavoitteeksi 60 prosentin rokotuskattavuuden viime kesään mennessä.
Rokotushalukkuutta voitaisiin nostaa antamalla venäläisille mahdollisuus ottaa kotimaassaan myös muualla kehitettyjä rokotteita. Ensin Venäjän tulisi kuitenkin tunnustaa lännessä käytetyt rokotteet.
Näyttää siltä, että vallanpitäjien kunnia on kansalaisten terveyttä tärkeämpää.
Venäjän virallisten lukujen perusteella maan koronatilanne on äitynyt pahimmaksi koko pandemian aikana.
Presidentti Putinin toiveesta maan eri alueet ovat julistaneet voimaan eritasoisia sulkutiloja sekä rajoituksia muun muassa kauppojen ja ravintoloiden toiminnalle. Suurimman osan venäläisistä tulee pysyä pois työpaikoilta ensi viikon loppuun saakka. Moskovassa uudet koronatoimet tulevat voimaan tänään torstaina.
Kun kansalaiset puhuvat sulkutilasta tai lockdownista, päättäjät kutsuvat tilannetta pehmeämmin "ei-työpäiviksi" tai koronavapaiksi. Ei olekaan ihme, että venäläiset ottavat erittäin vakavaan epidemiavaiheeseen räätälöidyt suhteellisen kevyet rajoitukset yksinkertaisesti ylimääräisinä lomapäivinä.
Venäläiset matkustavatkin nyt sankoin joukoin niin kotimaassaan kuin avoimina oleviin ulkomaankohteisiin. Vaarana on, että helposti tarttuva deltamuunnos leviää koronavapaiden aikana yhä voimakkaammin.
Venäjällä on pandemian aikana ylpeilty, että maassa on säästytty esimerkiksi Euroopassa nähdyiltä ankarilta sulkutoimilta. Sivulliselle tilanne näyttää ennemminkin vastuun pakoilulta.
Putin vieritti jo epidemian alkuvaiheessa vastuun koronatoimista alueille. Paikallisviranomaisiltakaan ei ole juuri löytynyt rohkeutta ottaa käyttöön järeitä keinoja koronan taltuttamiseksi.
Lue lisää: Kirjeenvaihtajan analyysi: Venäjällä koronan vastainen sota kaipaa yhtä miestä
Venäläisille uskoteltiin pitkän aikaa, että Venäjä on pärjännyt viruksen vastaisessa taistelussa paremmin kuin valtaosa muista maista. Nyt maan päättäjät ja media ovat alkaneet syyllistää jatkuvasti pahenevasta epidemiasta kansalaisia, koska nämä kieltäytyvät venäläisrokotteista.
Tilanne on epätoivoinen. Venäjällä kerrotaan joka päivä yli tuhannesta uudesta koronaan liittyvästä kuolemasta. Terveysministeriön tilastojen mukaan yhteensä kuolleita on jo noin 230 000.
Todellisuudessa epidemia on voinut viedä yli kolminkertaisen määrän venäläisiä.
Silloin tilannetta tarkastellaan ylikuolleisuusluvun perusteella. Ylikuolleisuusluku sisältää varsinaisten koronasta johtuvien kuolemien lisäksi myös kaikki muut tilastoidut kuolemat, joita verrataan ennen pandemiaa kirjattuihin kuolinlukuihin.
Tällä tavalla voidaan osoittaa esimerkiksi tahallisesti tilastoimatta jätetyt koronakuolemat tai epidemiasta epäsuorasti johtuvat uhrit. Epäsuorasti korona tuo uhreja esimerkiksi silloin, kun koronapotilaat kuormittavat terveydenhuoltoa ja siten haittaavat muiden sairauksien hoitoa.
Riippumaton Mediazona-uutissivusto on laskenut viranomaistietoihin perustuen, että lokakuun alussa ylikuolleisuus epidemian aikana oli vajaat 720 000 ihmistä. Se olisi puoli prosenttia koko Venäjän väestöstä.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 29.10. klo 23:een asti.
Lue lisää:
Ylen uusimmat tiedot koronaviruksesta
Pietari seuraa Moskovaa: tiukka koronasulkutila alkaa viikon kuluttua
Erkka Mikkonen: Kun valtiovalta painostaa piikille, venäläinen ostaa väärennetyn rokotustodistuksen