Elämää ilmaston ehdoilla

1,5 astetta on tavoite ilmaston maksimilämpenemiselle, jotta pahimmilta ilmastonmuutoksen seurauksilta, kuten esimerkiksi tulvilta, vältyttäisiin. Oulussa kova tuuli nosti vedenpinnan korkealle syksyllä 2020.

Ilmastotavoitteen saavuttamiseksi keskivertosuomalaisen on pienennettävä hiilijalanjälkeään neljäsosaan nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.

Oulussa elämäntapahaasteen ottivat vastaan neljä esimerkkihenkilöä. Yksi heistä on tietokirjailija ja toimittaja Jenni Räinä.

Jenni Räinä asuu Oulun Kuivasjärvellä omakotitalossa yhdessä miehensä ja kahden poikansa kanssa.

Punaisen lihan ja kanan sijaan syyslomalaisille valmistuu kotimaisia järvikalapuikkoja.

Kauramaidon käyttö kahvimaitona on helppo arkinen muutos. Räinän mielestä kauramaidon ilmastovaikutus on lehmänmaitoa pienempi.

Räinän perhe viihtyy viileässä 19–20 asteen lämpötilassa. Tarvittaessa lisätään päälle villasukkia ja paitoja.

Talon leivinuuni ja takka ovat käytössä talvisaikaan. Omasta metsästä saadut harvennuspuut auttavat pitämään peruslämmön pienenä.

Suurin osa lasten vaatteista saadaan kierrätettyinä. Tällä paidalla on ikää 19 vuotta. Se on ollut käytössä jo kymmenellä lapsella. Nyt se lähtee jälleen kierrätykseen.

Räinän perhe on lentänyt viimeksi vuonna 2018. Lapset eivät ole huomanneet arjessa mitään erikoista, vaikka hiilijalanjälki on pienentynyt aika tavalla viime vuosina.

Perheen Laku-kissa nauttii lämpimästä lepopaikastaan. Jenni Räinä naurahtaa ja sanoo, että kissa ja lapset eivät tiedä, että kotona on käynnissä hiilijalanjäljen pienentämishaaste.

Räinän perheessä käytetään ahkerasti polkupyörää. Sillä liikutaan päiväkotiin, kouluun ja töihin. Omaa autoa käytetään vain silloin, kun sitä tarvitaan oikeasti.

Räinän mukaan muutokset ovat olleet lähinnä pieniä arkisia tekoja. Kun niitä lisää yhden toisensa jälkeen, sillä alkaa olla jo vaikutusta.

Toinen 1,5-asteen kaupunkilaiset elämäntavat -hankkeeseen osallistuja on teräksenvalmistuksen hiilidioksidipäästöjen parissa työskentelevä dosentti Ville-Valtteri Visuri.

Visuri lähti mukaan haasteeseen, kun oma esimies yliopistolla ehdotti sitä.

Visuri työskentelee tutkimus- ja kehityspäällikkönä Outokumpu Stainless Oy:ssä. Lisäksi hän toimii osa-aikaisesti yliopistotutkijana ja dosenttina Oulun yliopistolla.

Autoilun lisäksi suurimmat päästöt syntyvät kerrostalokolmiossa puolisonsa kanssa asuvan Visurin lentämisestä työmatkoilla.

Visurit pyrkivät välttämään turhaa kulutusta. Tavaraa ostetaan vähän – sellaisella ajatuksella, että se kestää myös pitkään.

Vanhan kahvimyllyn käynnistysnappula rikkoontui, mutta Visuri löysi sille sopivan korvikkeen. Näin seitsemän vuoden ikäinen kahvimylly sai uuden elämän.

Perheen kalusteet ja kodinkoneet ovat jo nähneet vuosia. Keittiön pinnatuolit ovat 1970-luvulta.

Visuri pyrkii korjaamaan myös vaatteensa itse. Jos esimerkiksi sauma ratkeaa, kaivetaan esiin ompelutarvikkeet. Tarvittaessa apuun tulee käsitöitä harrastava vaimo.

Visuri on intohimoinen pyöräilijä. Hän liikkuu pyörällä kesät talvet.

Kauppareissut hoituvat joko kävellen tai polkupyörällä. Auton voi jättää talliin pidempiä matkoja varten.

Visuri kertoo hankkeen myötä huomanneensa, että oman hiilijalanjäljen pienentämiseen ei tarvita isoja ponnisteluja.

Sitran asiantuntija Markus Terhon mukaan ilmastonmuutokseen liittyvät asiat eivät ole vain yksittäisen ihmisen vastuulla. Kuntien, kaupunkien, yritysten ja valtion poliittisten päättäjien täytyy tukea kotitalouksia.