Kouvolalla on unelma: se tahtoo olla Suomen pelitaiteen pääkaupunki.
Ensi vuonna pärähtää käyntiin pelitaiteen tapahtumien kokonaisuus, jolla kaupunki aikoo lunastaa tittelinsä.
Tavoite ei ole täysin tuulesta temmattu. Kaupungissa on pelialan koulutusta sekä korkeakoulu- että ammattikoulutasolla. Kouvola tahtoi olla pelialan kuuma tukikohta jo kymmenisen vuotta sitten.
Se oli aikaa, kun Angry Birds oli näyttänyt, mihin suomalainen peliteollisuus pystyy.
Innostus kuitenkin hiipui, vaikka koulutusohjelmat jäivät. Kouvolasta muistetaan nyt lähinnä betonikuutiotalot ja lakritsi, ei pelialaa.
Unelma heräsi uudelleen noin kolme vuotta sitten. Kouvolaan saatiin Taiteen edistämiskeskuksen palkkaama läänintaiteilija Jaakko Kemppainen, jonka tehtävänä on tutkia ja kehittää pelitaidetta, jota kuvaillaan "nykypäivän graffiteiksi". Nyt pelataan videopelejä, joissa on usein hyvin taiteellisia elementtejä.
Kemppainen on kolmen eri maakunnan yhteinen läänintaiteilija, mutta työpiste tuli Kouvolaan. Myös siksi juuri Kouvola yrittää uutta tulemista juuri pelitaiteen kanssa.
Tulossa on esimerkiksi pelitaiteen konkretiaa kouvolalaisittain: kaupungin keskusta aiotaan rakentaa Minecraft-pelin sisään.
Minecraft on videopeli, jossa pelaaja saa luoda rakennelmia kuutioiden avulla kolmiulotteisessa maailmassa. Pelitapoja on monia.
Keskustan rakentamisessa käytetään hyväksi laserkeilausdataa, joka saadaan kaupungin maanmittauksesta. Mukana on myös Kouvolan seudun ammattiopiston digitukihenkilö Roope Degerman, joka on innostunut Minecraftista.
Läänintaiteilija Jaakko Kemppainen näkee Minecraft-kokeilun pelitaiteena, jolla voi myös vaikuttaa.
– Perimmäinen ajatus olisi avata se kaikelle kansalle. Jos ihmiset rakentaisivat sinne ehdotuksia kaupungin kehittämiseksi, kaupungin tahot voisivat käydä katsomassa, miltä pelaajien kaupunki näyttää, Kemppainen innostuu.
Mitä on pelitaide?
Kouvolaan on tulossa ensi vuonna esimerkiksi Suomen laajin pelitaiteen näyttely Poikilo-museoihin, ammattilaisten pelitaidetyöpajoja, kerhotoimintaa nuorille ja pelitaiteen yleisöluentosarja.
Ensi vuodelle suunnitellaan myös dokumenttien esittämistä ja julkista pelitaidetta ympäri kaupunkia.
Poikilo-museoiden johtaja Anu Kasnio kertoo, että pelitaide on käsitteenä melko uusi.
– Pelitaiteessa tärkeää on vuorovaikutteisuus kokijan ja teoksen välillä. Teoksen kokija suorittaa oman osuutensa sen jälkeen, kun taiteilija suorittaa omansa ensin.
Pelitaiteen määritelmää haetaan vielä. Tärkeät elementit ovat jonkinlainen pelillisyys ja tunnistettavat taiteen muodot.
Pelitaide mielletään Kasnion mukaan usein digitaaliseksi, mutta jo pelkät lautapelit ja kirjallisuus voivat olla pelitaidetta.
Esimerkiksi kirjat, joissa lukija saa tehdä valintoja ja siten muokata oman lukukokemuksensa, ovat kirjallisuustaidetta, jossa on pelillisyyttä. Eli pelitaidetta.
Kouvolasta kuin Sodankylä?
Varsinainen pelitaidehanke käynnistyy maaliskuussa pelikulttuurin yleisellä luentosarjalla. Syksyllä avataan Poikilo-museoiden näyttely, joka on koko vuoden pelitaiteen helmi.
Suunnitteilla on myös kerho, jossa 4.–9.-luokkalaiset pääsisivät testaamaan pelintekotaitojaan. Aloite pelikerhon perustamiseen tuli suoraan oppilailta. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta rekrytoidaan parhaillaan pelisuunnittelijoita ja ohjelmoijia, jotka voisivat ohjata kerhoja. Toiminta käynnistetään mahdollisimman pian.
Kemppainen uskoo Kouvolan mahdollisuuksiin tulla tunnetuksi pelien kautta.
– Kouvola on sen verran pieni, että siellä on mahdollista saada pelitaide näkyviin koko kaupungissa ja kaupunkikuvassa. Esimerkiksi Rakkautta&Anarkiaa-elokuvafestivaali ei muuta Helsingin arkea paljoakaan, mutta Sodankylän elokuvajuhlat kääntävät koko kylän ympäri. Kouvolassa on mahdollisuus Sodankylä-ilmiöön.
Lue lisää: Kohta videopeleistä tulee salonkikelpoisia – pelitaide saa ensimmäisen läänintaiteilijansa