Hallitus on perustanut totuus- ja sovintokomission selvittämään saamelaisten syrjintää ja oikeuksien loukkauksia.
Komission tehtävä on mittava. Ensinnäkin sen tehtävänä on tunnistaa ja arvioida saamelaisiin kohdistunutta historiallista ja nykyistä syrjintää, sekä valtion sulauttamispolitiikkaa ja oikeuksien loukkauksia.
Komission työn päämääränä on lisäksi selvittää, miten edellä mainitut syrjintä, sulauttamispolitiikka ja oikeuksien loukkaukset vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisin.
– Työ on tärkeää, koska meidän pitää katsoa hyvin läpinäkyvästi se, mitä Suomen historiassa on tapahtunut, se millä tavalla saamelaisia on Suomessa kohdeltu ja minkälaista kohtelua he edelleen tässä maassa kohtaavat, pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi komission perustamisesta kertoneessa tiedotustilaisuudessa torstaina.
Komissiolta odotetaan lisäksi ehdotusta siitä, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten itsensä keskuudessa.
– Meidän pitää yhdessä käydä läpi vaikeatkin kysymykset, Marin jatkoi.
Isolle työlle aikaa kaksi vuotta
Komission perustamista on pohjustettu jo neljä vuotta. Saamelaiskäräjien hallitus ja silloinen pääministeri Juha Sipilä sopivat totuus- ja sovintoprosessin aloittamisesta toukokuun alussa 2017. Seuraava hallitus ilmoitti heti jatkavansa työtä ja siirtyi konkretiaan.
Totuus- ja sovintokomissioon nimettiin viisi jäsentä. Saamelaiskäräjien esittämät komissaarit ovat väitöskirjatutkija, oikeustieteiden kandidaatti Heikki J. Hyvärinen ja filosofian maisteri Miina Seurujärvi. Kolttien kyläkokouksen esittämä komissaari on hallintotieteiden maisteri Irja Jefremoff ja valtioneuvoston komissioon nimeämät jäsenet ovat arkkipiispa emeritus, teologian tohtori Kari Mäkinen sekä työelämäprofessori, oikeustieteen tohtori Hannele Pokka.
Komission työ kestää vuoden 2023 marraskuun loppuun.
Miten työ tapahtuu, sitä arvioi yleisellä tasolla sovintoprosessin valmisteluun liittyvän kuulemisraportin tehnyt Anni-Kristiina Juuso.
– Totuus- ja sovintokomissiot ovat tärkeitä työkaluja selvittämään, mitä on tapahtunut, jotta sitten päästään kysymykseen miksi on tapahtunut ja lopulta päästään miettimään sitä, miten takaamme sen, että näin ei tapahdu enää, sanoo Anni-Kristiina Juuso.
Juuso: Komission tulisi olla vilpitön ja objektiivinen
Totuus- ja sovintokomission yksi tärkein ominaisuus on, että se ei aja kenenkään asiaa. Sen on oltava työssään objektiivinen. Tausta-asiakirjoissa se sanotaan selvästi: komission jäsenet ovat riippumattomia eivätkä edusta sitä tahoa, joka on heitä esittänyt tai heidät valinnut.
– Totuus- ja sovintokomissiolta voi toivoa vilpitöntä mieltä ja puhdasta sydäntä. Että se asetetaan puhtain mielin ilman minkäänlaisia ennakkospekulaatioita ja että myös komissaareilla olisi vilpitön ja puhdas mieli. Se pitäisi mennä läpi koko prosessin, Anni-Kristiina Juuso sanoo.
Aiempia juttuja aiheesta:
Saamelaisten ja valtion välistä historiaa selvittelevän totuuskomission perustaminen etenee
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 29.10. kello 23 saakka.