Syyslomaviikon vuoksi Rauman talviharjoitteluhallissa on vilkasta keskellä päivääkin. Jalkapalloilijoiden seuraksi halliin saapuu myös keihäänheittäjälupaus Julia Valtanen.
Tällä kertaa hän tarttuu keihääseen vain kuvaajan pyynnöstä, sillä päivän treenissä tarvitaan lähinnä kuminauhaa, aitoja ja vastuskelkkaa.
Parikymppiselle Valtaselle on asetettu hurjia odotuksia. Runsas vuosi sitten Helsingin Sanomat kirjoitti hänestä Suomen yleisurheilun kirkkaimpana lupauksensa.
Viime kesä ei kuitenkaan ollut aivan sitä, mitä yleisurheilufanit odottivat. Sairastelu vei parhaimman terän tuloskunnosta. Mykoplasma kiusasi raumalaista keväästä asti.
– Melkein joka kisan jälkeen mietti, että tuleeko tästä mitään. Nyt kun katsoo jälkeenpäin, niin kovissa paikoissa kuitenkin tuli onnistumisia, Valtanen sanoo.
Kauden pääkilpailuissa menestys oli kohtuullista. Valtanen oli Kalevan kisoissa neljäs ja alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa kahdeksas.
Iso joukko huippulahjakkuuksia
Suomessa on nyt kasvamassa poikkeuksellisen suuri nuorten huippulahjakkaiden yleisurheilulupausten joukko, johon Julia Valtanenkin kuuluu.
Lajiväen intresseissä on luonnollisesti antaa riittävät eväät lahjakkuuksille, jotta matka voisi jatkua kohti menestystä myös aikuisten isoissa kisoissa.
Odotukset ovat nyt poikkeuksellisen korkealla, sillä kesällä nuoret suomalaiset yleisurheilijat räjäyttivät pankin arvokisoissa.
Alle 20- ja 23-vuotiaiden EM-kisoista Tallinnasta tuomisena oli kahdeksan mitalia. Kruunuksi tämän vuosituhannen ylivoimaisesti parhaalle nuorten yleisurheilukesälle suomalaiset venyivät alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa Nairobissa viiteen mitaliin, joista peräti neljä oli kultaisia.
Tie nuorten arvokisoista menestykseen aikuisten tasolla on kuitenkin ollut yleisurheilussa usein liian kivinen. Nuorten kisoissa saavutettu menestys on varsin harvoin kantanut aikuisten tasolle saakka – ainakaan arvokisoissa.
Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Harri Aalto muistuttaa siitä, että menestyminen aikuisten arvokisoissa on kokonaan toinen asia kuin nuorten sarjoissa saavutetut mitalit.
Sisäistä paloa tarvitaan
Kilpailu Euroopan ja maailman huipulla on aikusten tasolla äärimmäisen kovaa ammattilaisurheilua, ja urheilija tarvitsee paljon resursseja voidakseen treenata ammattimaisesti.
Toisaalta pelkkä rahallinen tuki ei yksinään riitä, vaikka hyvin keskeinen tekijä onkin.
– Kaikki lähtee ennen kaikkea urheilijasta itsestään. Onko se tahto ja palo sellainen sinne huipulle, että pystyy tekemään ratkaisuja, joilla voi tavoitella aikuisten arvokisamenestystä, Aalto pohtii.
Toimitusjohtaja Aalto uskoo myös, että viime kesänä huipputulosta tehneiden nuorten joukossa tällaisia tyyppejä on.
Hän muistuttaa, että nuorisokaartista löytyy jo nyt urheilijoita, jotka ovat hyvin lähellä ainakin Euroopan aikuisten huippua.
Tällainen huippukyky on 18-vuotias nuorten moukarinheiton EM- ja MM-kultamitalisti ja maailmanennätysnainen Silja Kosonen.
Raisiolainen on jo pienen askeleen päässä aikuisten sarjan Euroopan ehdotonta huippua ja odotukset uran jatkolle ovat kovat.
Kososta on valmentanut kolmen ja puolen vuoden ajan Jani Pihkanen.
Pihkasen siviilitöiden vuoksi yhteisiä harjoitusaikoja on jouduttu hieman järjestelemään, mutta Kososen mukaan asiaan saattaa olla luvassa hieman helpotusta tulevaisuudessa. Kosonen pitää valmennussuhdetta erittäin merkityksellisenä asiana uransa jatkolle.
– Koen, että on todella iso ja tärkeä asia, että Jani on treeneissä mukana mahdollisimman paljon, Kosonen sanoo.
Valmennus keskiöön
Valmennussuhde onkin ehdoton edellytys lupaavan nuoren urheilijan kehitykselle kohti aikuisten huipputasoa.
Se on asia, jossa Suomen Urheiluliitto haluaa ottaa entistä vahvempaa roolia. Valmennus on myös tekijä, jossa liitto löytää vielä parantamisen varaa.
Ihanteellinen tilanne on sellainen, jossa lahjakas ja motivoitunut urheilija kohtaa lahjakkaan ja motivoituneen valmentajan, jolla on riittävästi antaa aikaa urheilijalle.
– Tällainen parivaljakko menee jo pitkälle. Tätä asiaa emme ehkä ole vuosien saatossa pystyneet riittävästi klaaraamaan, Urheiluliiton toimitusjohtaja Harri Aalto sanoo.
Toimivan valmentajasuhteen lisäksi huipulle tähtäävä urheilija tarvitsee myös muun toimivan tukiverkon. Kilpailu on huipulla niin kovaa, että kaikkien yksityiskohtien pitää olla kunnossa. Tällaisia ovat esimerkiksi hieronta, fysioterapia, ravintotietous sekä lääkärin palvelut.
Oma tärkeä roolinsa on myös urheilijan seuralla ja muulla tukitiimillä.
Kotona vai omillaan?
Nuoren elämän taitekohtiin kuuluu tilanne, jossa hän pohtii muuttamista kotoa omilleen.
Se on iso elämänmuutos, joka vaikuttaa erittäin paljon urheilijan arkeen. Silloin on pohdittava aivan uudella tavalla elämän suurta kysymystä eli miten elämisensä aikoo kustantaa. Huippu-urheilijalla kulujakin on yleensä normaalia enemmän.
Nuorten moukarinheiton maailmanmestari Silja Kosonen aloitti tänä syksynä saksan opinnot Turun yliopistossa. Hän aikoo ainakin toistaiseksi asua kotipaikassaan Raisiossa.
– Olen aika monelta urheilijalta kuullut, että kehitystä tulee aika hyvin niin kauan, kun asuu kotonaan. Omillaan ollessa arkeen tulevat laskut, kokkaukset, siivoamiset ja pyykit. Se on todella iso muutos ja aion siksi vielä pysyä kotona, Kosonen sanoo.
Samaa pohtii myös keihäänheittäjä Julia Valtanen, joka urheilemisen ohella tekee töitä osapäiväisesti parturikampaajana Raumalla.
– Nyt olosuhteet ovat kunnossa. Hiukan kyllä jännittää se, että jos johonkin muutan niin miten sitten pärjää.
Voit keskustella aiheesta su 1.11. kello 23:een asti.