Korkein hallinto-oikeus (KHO) on todennut lainvastaiseksi oikeuskanslerinviraston päätöksen salata asiakirjoja liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin siirtymisestä Skandinaviska Enskilda Bankenin (SEB) hallitukseen.
Yleisradion toimittaja Merja Niilola pyysi helmikuussa 2019 saada oikeuskanslerinvirastolta oikeuskansleri Tuomas Pöystin sähköpostit ja kirjalliset ohjeet, jotka liittyivät Bernerin siirtymiseen.
Oikeuskanslerinvirasto kieltäytyi luovuttamasta asiakirjoja vedoten siihen, että sähköpostit ja ohjeet olivat viranomaisen sisäistä työskentelyä varten laadittuja asiakirjoja, joita ei liitetä arkistoon.
Oikeuskanslerinviraston tulkinnan mukaan julkisuuslakia sovelletaan tietopyynnössä mainitun kaltaisiin viesteihin, jos asiakirjat sisältävät sellaisia tietoja, että ne arkistolainsäädännön mukaan on liitettävä arkistoon.
Lakia kierretään "sisäinen asiakirja" -perusteella
Niin sanotussa Talvivaara-päätöksessä KHO 2017:157 korkein hallinto-oikeus katsoi, että ympäristöministeriön ja ELY-keskuksen virkamiesten välinen sähköpostiviestintä oli viranomaisten sisäistä työskentelyä varten laadittuja asiakirjoja.
Niilolan näkemyksen mukaan viranomaiset pyrkivät laajasti kiertämään julkisuusperiaatetta vetoamalla tähän periaatteeseen. Tällöin asiakirjojen sisällölle ei välttämättä löydy salausperustetta vaan asiakirjat salataan sisällöstä välittämättä.
Kun ottaa huomioon oikeuskanslerin ja oikeuskanslerinviraston aseman valtioneuvoston yhteydessä, oikeuskanslerin ja ministerin välinen viestintä voi KHO:n mukaan sinänsä olla sisäistä työskentelyä, jolloin sen tuloksena syntyneet asiakirjatkin olisivat sisäisen työskentelyn asiakirjoja.
KHO:n mukaan Niilolan pyytämät sähköpostiviesteissä ei kuitenkaan ole kysymys pelkästään mielipiteen- tai tietojenvaihdosta, vaan viesteissä oikeuskansleri on ottanut kantaa liikenne- ja viestintäministerin edellytyksiin jatkaa ministerin tehtävässä uudessa tilanteessa.
Julkisuutta voidaan rajoittaa lailla vain välttämättömien syiden vuoksi. KHO:n mukaan näistä lähtökohdista julkisuuslakia on tulkittava tavalla, joka edistää julkisuusperiaatteen toteutumista perusoikeutena viranomaistoiminnassa.
Julkisuusperiaatteesta säädetty poikkeus voi KHO:n mukaan koskea ainoastaan julkisuusperiaatteen kannalta toisarvoisia sisäisen viestinnän ja mielipiteiden vaihdon asiakirjoja ja eräitä muita vähämerkityksellisiä asiakirjoja.
Asiakirjat eivät olleet vähäarvoisia
KHO:n mukaan sähköpostiviesteissä ei niiden sisältö ja tarkoitus huomioon ottaen voida katsoa olleen kysymys julkisuusperiaatteen kannalta toisarvoisista asiakirjoista. KHO:n mukaan kyse oli oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin nimenomaisista kannanotoista ja näkemyksistä liikenne- ja viestintäministerin asemaa ja toimintaa koskeviin, julkisen vallankäytön kannalta merkittäviin kysymyksiin.
Kysymyksellä asiakirjojen arkistointivelvoitteesta ei tästä syystä ollut julkisuusratkaisun kannalta merkitystä.
KHO:n mukaan Niilolan asiakirjapyyntö olisi tullut ratkaista oikeuskanslerinvirastossa noudattaen julkisuuslain säännöksiä tiedon antamisesta viranomaisen asiakirjasta. Oikeuskanslerinvirasto ei ole voinut hylätä asiakirjapyyntöä sen esittämillä perusteilla.
KHO kumosi oikeuskanslerinviraston päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi.
Kun oikeuskanslerinvirasto aikanaan kieltäytyi luovuttamasta Berner-viestejä Niilolalle, se ei perustellut ratkaisuaan sillä, että viestien sisällössä olisi jotakin julkisuuslain perusteella salassa pidettävää.
Myöhemmin lausunnossaan hallinto-oikeudelle oikeuskanslerinvirasto perusteli salaamistaan myös tällaisilla seikoilla. Sen mukaan sähköpostiviestit liittyvät viranomaisen tehtäväksi säädettyyn valvontatoimeen ja ovat siksi kokonaan salassa pidettäviä. Lisäksi ne sisälsivät viraston mukaan salassa pidettäviä yksityistä elinkeinotoimintaa koskevia tietoja.
Näitä perusteluja hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus eivät käsitelleet. KHO palautti Niilolan tietopyynnön uudelleen ratkaistavaksi oikeuskanslerinvirastoon.
Yle ei ole vielä saanut pyytämiään asiakirjoja. On mahdollista, että oikeuskanslerinvirasto päätyy jatkossakin salaamaan asiakirjoja vetoamalla muihin salassapitoperusteisiin.
Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös on luettavissa (siirryt toiseen palveluun) KHO:n nettisivuilla.
Päivitys 1.11.2021 klo 10.51: Tämä oli päivittyvä uutisjuttu, johon on ensijulkaisun jälkeen lisätty tietoa ja jonka rakennetta on muokattu. Klo 12.19: Lisätty viittaus Talvivaara-päätökseen ja siihen, että KHO ei käsitellyt oikeuskanslerinviraston esittämiä uusia salassapitoperusteita.
Korjaus 1.11.2021 klo 13.42: Korjattu jutussa kahdessa kohtaa esiintynyt väärä sanamuoto "oikeuskanslerin päätös" oikeaan muotoon oikeuskanslerinviraston päätös.
Lue myös: