Kaarinalainen, 17-vuotias Okko Niemi on hakenut poikkeuslupaa ajokortin saamiseksi, ja odottelee hakemuksensa hyväksymistä. Vireillä oleva lakimuutos tekisi poikkeusluvista historiaa.
– Hakemus on sisällä ja suhtaudun uudistukseen myönteisesti. Nuoret voivat yllyttää hurjasteluun ja rikkomaan lakia, mutta rajoitus yöaikana ajosta voisi hillitä liikennekäyttäytymistä, pohtii Niemi.
Suomessa suunnitellaan parhaillaan ajokorttiuudistusta, jossa kaikki 17-vuotiaat saisivat ajokortin vanhempien suostumuksella. Lakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella.
Traficomin mukaan poikkeuslupia myönnettiin viime vuonna 17 vuotta (siirryt toiseen palveluun) täyttäneille yli 14 000. Tämän vuoden aikana niitä on myönnetty jo yli 12 000.
Yksi syy uudistukseen on poikkeuslupahakemusten ruuhkautuminen. Liikenneturvallisuuden asiantuntijat suhtautuvat uudistukseen kielteisesti. Byrokratian poistamista ei voi tehdä liikenneturvallisuuden kustannuksella.
Turun seudulla mopomiittejä järjestävät nuoret kertoivat ajatuksiaan ajokorttiuudistuksesta. He saapuivat haastatteluun mopoilla ja kevytmoottoripyörillä, mutta monilla oli jo ajokortti.
– Se on ihan hyvä uudistus, sillä olen itse havitellut autoa jo vähän pidemmän aikaa. Saisin sen vuotta aikaisemmin. Pitäisi katsoa kyllä, kuka saa kortin ja kuka ei henkilökohtaisesti, pohtii 16-vuotias Julia Talasmäki.
18-vuotiaat Eemeli Sauhula ja Markus Pottila ymmärtävät, että monet tarvitsevat ajokorttia jo nuorena käytännön syistä.
Jos nuori esimerkiksi auttaa isovanhempiaan, tai hänellä on pitkä matka tapaamaan eronneita vanhempiaan. Monet tarvitsevat ajokorttia myös harrastustavaroiden kuljettamiseen.
– Moni luulee, että osaa ajaa, mutta eivät he osaa, kertoo Markus Pottila oman näkemyksensä nuorten ajotaidoista.
Liikenneturva: Ei vain voida laskea ikärajaa ja toivoa, että tilanne pysyy ennallaan
Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti tuntee Turun mopomiittien järjestäjät ja keskustelee heidän kanssaan säännöllisesti. Hän jakaa nuorille tietoa liikenneturvallisuudesta.
Nyt Ruutti on huolestunut. Liikenneturva otti keväällä kantaa arviomuistioon (siirryt toiseen palveluun) ajokorttilain muutoksista, ja parhaillaan kirjoitetaan lausuntoa esitysluonnoksesta. Nuorten liikkumistarve ei voi olla tärkeämpää kuin liikenneturvallisuus.
– Ei vain voida laskea ikärajaa ja toivoa, että tilanne pysyy ennallaan. Hallituksen esitysluonnos ajokorttilain muuttamiseksi oli pettymys. Toimenpiteet ovat liian vaatimattomia verratuna kunnianhimoisiin liikenneturvallisuustavoitteisiin. Suomessa on myös kevennetty kuljettajakoulutusjärjestelmää. Se ei sovi yhteen tämän kanssa, että lasketaan ajokortin ikärajaa, toteaa Ruutti.
Liikenneturvan mukaan lähtökohtana pitää olla, että ajokortin ikäraja on EU-direktiivin mukaisesti 18 vuotta.
Ainakin Liikenneturva toivoo rajoituksia ajoon sekä kuljettajakoulutusjärjestelmän uudistamista. Yöaikaiset rajoitukset sekä rajoitukset kyydissä olevien määrään ovat tärkeitä asioita.
– Tyypillistä nuorten onnettomuuksille ovat kovat vauhdit, kaverit kyydissä ja alkoholi. Ajankohtana kesäviikonloppu ja turvavyöt kiinnittämättä. Yöajokieltoa pitäisi laajentaa kaikkiin päiviin. Oppilaitosten lomapäivinä jokainen ilta on viikonloppuilta, sanoo Elias Ruutti.
Lisäksi ensimmäiset kuukaudet pitäisi ajaa yhdessä vanhemman tai muun henkilön kanssa, eli ajo-oikeus olisi porrastettu. Hakijan ajo-oikeushistoria ja liikennerikoshistoria pitäisi ottaa myös huomioon. Tavoitteena täytyy olla, että liikenneturvallisuus paranee, painottaa Ruutti.
Liikenne ei ole videopeliä, muistuttaa kuolonkolarien uhrit nähnyt Jaakko Klang
Liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang pitää ajokorttiuudistusta uskomattomana. Hän ei ymmärrä, miksi tilastotietojen kertoma todellisuus ei ole tavoittanut esityksen laatijoita.
Klang muistuttaa, että Suomessa joka viides liikennekuolema tapahtuu nuorille kuljettajille. Joka kolmas henkilövahinkoon johtanut onnettomuus tapahtuu nuorille, 15–24-vuotiaille kuljettajille.
– Nyt vielä lähdetään mahdollisimman nuorena liikenteeseen, joten ennustamme, että tulee lisää onnettomuuksia ja vakavia onnettomuuksia. Eli mennään ihan toiseen suuntaan kuin mitä tavoitteet ovat.
Jaakko Klang muistuttaa, että Suomi on sitoutunut puolittamaan liikennekuolemat vuoteen 2030 mennessä.
Hän työskentelee Varsinais-Suomen liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnassa, ja näkee uhrit ja tuntee onnettomuustilanteet. Ajo-opetusta pitäisi hänenkin mielestään parantaa.
– Liikenteessä ei voi toimia kuin videopelissä, että ottaa uudelleen, kun joku kuolee. Puhun aika terävästi, mutta tiedän tuskan ja traumat, jota onnettomuudet ovat aiheuttaneet uhreille ja heidän läheisilleen, sanoo Klang silmin nähden liikuttuneena.
Muissa Pohjoismaissa on huomattavasti pidempi koulutusvaihe ja enemmän pakollista koulutusta kuin Suomessa.
– Suomella on lisäksi vahva pyrkimys ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Uudistuksella tulee lisää autoja liikenteeseen. Nuorten oma liikkuminen jää myös vähemmälle. Nytkin nuorilla on huono kunto ja he liikkuvat liian vähän, huomauttaa Klang.
Autokoulun opettajan mielestä vanhemmille annetaan liian kova vastuu
19-vuotias Jonne Järvinen on lopettelemassa toivottavasti viimeistä ajotuntiaan. Ennen insinööriajoa hän käy läpi vielä viimeisiä ohjeita yhdessä autokouluopettaja Hemmo Sankarin kanssa.
Kaarinalainen Järvinen pitää ajokorttiuudistusta periaatteessa hyvänä asiana, sillä hänelläkin on matkaa kotoaan työpaikalle. Tosin hän tarvitsee ajokorttia vasta nyt.
Neljäkymmentä vuotta autokouluopettajana toiminut Hemmo Sankari on nähnyt ajokorttiopetuksen mullistuksen. 1980-luvulta lähtien autokoulut ja yliopistot tekivät yhteistyötä ja loivat kolmivaiheisen järjestelmän, jota edelleen käytetään Norjassa liikenneturvallisuuden kannalta hyvin tuloksin.
Vuonna 2018 Suomessa järjestelmä muutettiin yksivaiheiseksi. Traficomin tilastoja katsomalla voi havaita, että B-luokan ajokokeen (siirryt toiseen palveluun) ensimmäisellä kerralla läpäisseiden määrä on romahtanut noin 20 prosentilla kymmenessä vuodessa, erityisesti autokouluopetukseen osallistuneiden osalta.
Nuorten kypsyyttä on vaikeaa arvioida kokeneen autokouluyrittäjän mielestä.
– On hankala ajatella vanhempien sanovan lapselleen, että et ole vielä kypsä ajamaan henkilöautokorttia. Mitä ne naapuritkin sellaisesta puheesta ajattelisivat. Poikkeuslupiin vaadittiin joku syy, miksi ajolupa tarvitaan. Nyt annetaan vanhempien päättää. Kuka näitä vaihtoehtoja oikein keksii, ihmettelee Sankari.
Hän muistuttaa, että nuorella täytyy olla malttia kuljettaa 1 600 kilon ajoneuvoa, joka voi kulkea yli 120 kilometriä tunnissa.
– Kyydissä voi olla vähintään neljä nuorta. Onko hän kypsä vastuuseen, kun kaverit yllyttävät. Sellaista henkisen kypsyyden mittaria ei ole olemassa. Ei ole tuulesta temmattua, että koko EU:n alueella B-kortin ikäraja on 18 vuotta, pohtii kokenut autokoulunopettaja Hemmo Sankari.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 4.11. kello 23.
Lue lisää:
Alaikäinen kuljettaja ei saisi ajaa viikonloppuöisin – lain tiukennus jakaa lausunnon antajia