Suomen 132 siemenviljelyalueella seisoo lähes 2000 hehtaarin suuruinen havupuiden klooniarmeija. Ne tuottavat käpysatoa, josta syntyy perimältään toivotunlaisia taimia talousmetsiin.
Puut ovat ominaisuuksiltaan tarkasti valittujen hyväkasvuisten ja -laatuisten kantapuiden varttamalla monistettuja kopioita. Niiden jälkeläisillä on saatu 20 prosentin lisäys puuntuotantoon Suomessa.
Yksi valioyksilöiden viljelmä sijaitsee Akaan Hinkan alueella. Sen nuoret männyt jököttävät geometrisen tarkoissa rivistöissä 20 hehtaarin alueella. Otsikkokuvan video kertoo lisää sen käpysadosta.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää puilta uusia ominaisuuksia. Tutkijat mittaavat parhaillaan valintakentillä kasvavien puiden risteytettyjä jälkeläisiä ja valitsevat seuraavaa jalostussukupolvea numero 2.0.
Suomen Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Matti Haapanen arvio, että seuraavan jalostussukupolven kuuset voidaan istuttaa siemenviljelmille 2030-luvun vaihteessa. Männyt ovat valmiina kloonattavaksi käpytuotantoon jo lähivuosina.
Superselviytyjää ei synny
Vaikka kasvinjalostuksella pystytään ennakoimaan ilmastonmuutoksen tuomia riesoja, on vielä avoimia kysymyksiä. Yksi niistä on kuusen kuivuuden kestäminen. Sen perinnöllistä vaihtelun laajuutta ei toistaiseksi tunneta.
– Ilmastonmuutoksen riskit liittyvät uusiin tuholaisiin ja kuivuusstressiin. Tuhokestävyyttä voidaan osittain parantaa jalostuksella, mutta täyttä suojaa ei saavuteta, Haapanen kertoo.
Suomen koekenttien lisäksi Luke kehittää havupuiden ominaisuuksia myös ulkomailla. Yksi koepaikoista sijaitsee Virossa.
– Puut, jotka testausaikana kasvavat ja kestävät parhaiten erilaisissa ilmastoissa, ovat todennäköisimmin niitä, joiden jälkeläiset kestävät parhaiten tulevaisuuden ilmastonvaihteluja.
Mänty ja kuusi selviytyisivät ilman jalostustakin
Ilmastonmuutoksen myötä kuusen taimille tuhoisat keväthallat lisääntyvät. Niinpä tutkijat karsivat jatkosta sellaiset puut, jotka alkavat kasvunsa aikaisin keväällä. Eli jalostuksella muutetaan puun kasvurytmin periytyvyyttä.
– Tulevaisuuden siemenviljelyssiemenestä kasvatettavat kuusen taimet tulevat siten olemaan aikaisempaa kestävämpiä keväthalloille, Matti Haapanen sanoo.
Mänty ja kuusi ovat miljoonia vuosia vanhoja puulajeja ja ne ovat selvinneet monista ympäristön muutoksista. Erikoistutkija Matti Haapanen kertoo, että luonto sopeutuu itsekseen vähitellen, mutta metsän jalostuksen avulla se tapahtuu nopeammin.
Metsäpuiden jalostuksessa sukupolvien väli on noin 25 vuotta. Sen sijaan talousmetsältä menee uudistumiseen 60–70 vuotta. Luonnonvaraisissa metsissä puusukupolvien väli on vielä pidempi. Jalostamisella voitetaan siis aikaa.
Haapasen mukaan kaikki siemenviljelysiemenissä esiintyvät perintötekijöiden yhdistelmät voisivat syntyä myös luonnossa, mutta se tapahtuisi paljon hitaammin.
– Jalostus mahdollistaa luontoa nopeamman ja tehokkaamman geneettisen sopeutumisen. Jalostetut puut ovat todennäköisesti tuottoisia viljelypuita myös nykyilmastoa lämpimämmässä ilmastossa.
Metsänjalostuksen menetelmät pitävät pintansa
Metsän jalostustutkijat oppivat koko ajan lisää puiden geeniperimästä eli genomista.
– Jalostukseen ilmaantuu jatkuvasti uusia työkaluja. Metsäpuiden genomia opitaan hitaasti mutta varmasti tuntemaan paremmin.
Matti Haapasen mukaan tieto geeniperimästä voi täsmentää jalostusvalintaa. Tulevaisuudessa voidaankin saada paremmin tietoa esimerkiksi puiden taudinkestävyydestä ja puuaineen laatuominaisuuksista. Genomitiedon käytäntöön soveltamista hidastaa kuitenkin menetelmän kalleus.