Hyppää sisältöön

Korona-aika romutti opiskelijoiden henkistä hyvinvointia, eikä paluu kampuksille tuonutkaan helpotusta – mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvoi

YTHS:n opiskeluterveydenhuollon palveluiden piiriin on kuulunut tästä vuodesta alkaen yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös ammattikorkeakouluopiskelijat.

Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen ruokalassa oli runsaasti opiskelijoita lounaalla 28. syyskuuta 2021. Kuva: Katriina Laine / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalveluiden kysyntä on tänä syksynä ollut korkeampaa kuin aiemmin koko vuonna, kerrotaan Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiöstä (YTHS).

Syyskuussa noin 3 300 opiskelijalle tehtiin mielenterveyssyistä hoidon tarpeen arviointi ja lokakuussa lukumäärä oli lähes yhtä suuri, kertoo YTHS:n mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen. Aikaisempina kuukausina tämän vuoden aikana näitä arvioita oli tehty keskimäärin 2 100.

Väyrysen mukaan 85 prosenttia käynneistä liittyy ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen.

Jo viime vuonna mielenterveyssyistä tehtyjen hoidon tarpeen arviointien määrä kasvoi neljänneksellä verrattuna vuoteen 2019.

– Opiskelijoiden palaaminen kampuksille ei ole näkynyt tilanteen helpottumisena, vaan päinvastoin, Väyrynen toteaa.

Hän kertoo, että paikoin YTHS:n palvelupisteillä hoitoon pääsemistä joutuu odottamaan kahdesta kolmeen kuukautta, paikoin ammattilaisen vastaanotolle pääsee nopeammin.

– Se on aika pitkä aika odottaa. Suosittelen, että opiskelija tutustuu erilaisiin omahoito-ohjelmiin, sillä se on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta. Liikunta, unirytmistä ja sosiaalisista kontakteista kiinni pitäminen ja terveellisesti syöminen edistävät toipumista.

Väyrynen vakuuttaa, että töitä jonojen purkamiseksi tehdään jo.

– YTHS on saanut valtionavustusta lisätoimenpiteiden tekemiseen, ja olemme avanneet anonyymin chatin ja helpottaneet hoidontarpeen arviointia chatin avulla. Odotamme päätöksiä uusista valtionavustuksista, jotta voisimme palkata lisää henkilökuntaa.

Hän muistuttaa, ettei asiaa ratkaista kuitenkaan vain terveydenhuollossa.

– On tärkeää, että opiskelijat saavat tukea ja muita hyvinvointipalveluja esimerkiksi korkeakouluissaan. Me paikkaamme silloin, jos se ei riitä.

Opiskelija: "Ongelma, joka tulee räjähtämään"

29-vuotias tamperelainen opiskelija Johanna Rita on kerännyt kymmenittäin korkeakouluopiskelijoiden tositarinoita siitä, kuinka korona-aika on romuttanut opiskelijoiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Rita kirjoittaa kokemuksista kirjaa.

Tänä syksynä Rita itse pääsi palaamaan lähiopetukseen.

– Sillä on ollut aivan uskomaton vaikutus omaan motivaatiooni ja elämänilooni, kun joka aamu nousee sängystä, meikkaa, menee kouluun, näkee ihmisiä ja keskustelee heidän kanssaan spontaanisti, Rita kuvailee.

Toisaalta hän kertoo havainneensa, etteivät koulun käytävät ole yhtä täynnä kuin ne olivat ennen koronaa.

– Kaikilla ei ole samanlaista intoa palata kouluun, mikä vetää hieman surulliseksi. Nyt kun ihmiset ovat tottuneet olemaan kotona, sieltä voi olla aika vaikea lähteä pois. Se on mielestäni seuraava asia, mihin pitäisi alkaa pureutumaan.

Rita toteaa, että osalla kyse saattaa olla siitä, että he nauttivat etäopetuksesta enemmän kuin lähiopetuksesta. Kirjaa kirjoittaessaan hän on kuitenkin kuullut lukemattomia kertomuksia siitä, kuinka haitallisia vaikutuksia etäopetuksella on ollut ja kuinka mielenterveyspalveluihin on jouduttu jonottamaan kuukausia.

– Uskon, että tämä on suuri ongelma, joka tulee vielä räjähtämään.

Palveluiden muutos osui koronavuoteen

YTHS:n opiskeluterveydenhuollon palveluiden piiriin ovat tästä vuodesta alkaen yliopisto-opiskelijoiden lisäksi kuuluneet myös ammattikorkeakouluopiskelijat.

Muutoksen jälkeen YTHS:n palvelujen piirissä on noin 270 000 korkeakouluopiskelijaa.

Osana muutosta YTHS:lle tuli paljon uusia palvelupisteitä. Suuri muutos osui keskelle koronavuotta.

– Uudistuksen valmistelu ja toimeenpano koronan varjossa vaikuttivat moneen asiaan, myös itse työn tekemiseen. Onneksi digitalisaatio oli jo laitettu käyntiin, joten etävastaanotoille tuleminen ei ollut potilaille tai henkilökunnalle kynnyskysymys, sanoo johtajahammaslääkäri Anne Komulainen.

Komulainen kertoo, että eniten painetta kohdistuu tällä hetkellä YTHS:n puhelinpalveluihin, joista opiskelija ohjataan eteenpäin palveluihin.

– Tietenkin myös mielenterveyspalveluihin on kasvanutta kysyntää. Suunterveyden puolella etenkin ammattikorkeakouluopiskelijat ovat hakeneet palveluita erittäin aktiivisesti.

On kuitenkin vaikea arvioida, kuinka suuri osa kysynnän kasvamisesta liittyy koronatilanteeseen ja kuinka suuri osa puolestaan palveluiden laajentumiseen, toteaa Komulainen.

– Kenties hoitoon on nyt matalampi kynnys hakeutua.

Komulaisen mukaan hoitoon pääsy on toteutunut YTHS:ssä koko tämän vuoden ajan hoitotakuun mukaisesti lukuun ottamatta joitakin yksittäisiä rekrytointiviiveistä johtuneita määräaikaylityksiä keväällä. Hän kertoo, että työtä ruuhkien purkamiseksi ja hoitoon pääsyn sujuvoittamiseksi tehdään aktiivisesti.

– Yritämme välttää turhaa väärälle ammattilaiselle menemistä. Alueen vastuutiimi arvioi opiskelijan hoidontarpeen arvioinnin perusteella, millaista apua hän tarvitsee. Kun takaisinsoitto opiskelijalle tulee, se tulee suoraan oikealta ammattilaiselta.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 5. marraskuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Koronan päättyminen ei välttämättä ratkaise puhjenneita mielenterveyden ongelmia – osa toipuu hyvin, mutta asiantuntijat ovat huolissaan nuorista

Ajatus tavallisesta arjesta ahdistaa, ja se kuuluu nuorten tukipalveluissa: näillä 9 vinkillä paluu pitkästä eristyksestä sujuu helpommin

Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmat lisääntyivät harpaten viime vuonna – näillä 5 tavalla se näkyy

Suosittelemme sinulle