Helsingin suurimmat poliittiset ryhmät ovat päässeet sopuun ensi vuoden budjettiesityksestä. Median eteen käveli tänään helpottuneen oloinen pormestari. Juhana Vartiainen (kok.).
Kaupungin menot kasvavat 5,7 prosenttia verrattuna vuoden 2021 talousarvioon. Kunnallisveroprosentti 18 säilyy ennallaan ja kiinteistövero pysyy alimmalla mahdollisella tasolla.
Vartiaisen tapaa valmistella budjettiesitys on kritisoitu julkisuudessa lujasti. Vartianen valmisteli budjettiehdotuksensa edeltäjistään poiketen.
Vartianen julkisti budjettiehdotuksen vasta sen jälkeen kun asiat oli sovittu suurimpien poliittisten ryhmien kesken. Vartiaisen tapaa kritisoitiin, koska kaupunkilaisten nähtäväksi budjettiesitys tuli nyt siis vasta sen jälkeen kun kaikesta oli jo käytännössä päätetty.
Edeltäjä Jan Vapaavuori (kok.) julkisti budjettiehdotuksensa jo ennen kuin siitä oli sovittu suurimpien polittisten ryhmien kanssa.
Vartiainen apulaispormestareineen perusteli valmistelutapaa sillä, että näin budjetti voitiin laatia yhdessä, eikä pormestari laatinut sitä nyt yksin.
– Tällä mallilla on selkeät vahvuudet, mutta varmasti on kehitettävää, apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) sanoo.
Työntekijäpulaa helpotetaan palkkaohjelmalla
Helsinki aikoo jatkaa jo käynnissä olevaa palkkakehitysohjelmaa, jolla pyritään helpottamaan työvoiman saantia aloilla, joilla kaupungilla on ollut rekrytointivaikeuksia. Palkkakehitysohjelmaan varattiin ensi vuodelle viisi miljoonaa euroa.
Tämä mahdollistaa sen, että palkkoja voidaan korottaa ammattiryhmissä, joihin on ollut vaikea löytää työvoimaa.
– Kaupungin houkuttelevuutta työnantajana parannetaan. Voimme korottaa palkkoja niillä aloilla, joilla on erityisiä rekrytointihaasteita. Näitä tarpeita tullaan kartoittamaan hyvin laaja-alaisesti, pormestari Juhana Vartiainen sanoo.
Palkkakehitysohjelma sai apulaispormestareilta vankan tuen. Tiedotustilaisuudessa ei yksilöity sitä, mille aloille rahoja jaetaan, sillä tarkempia keskusteluja rahojen kohdentamisesta käydään vielä lautakunnissa.
Viime aikoina esillä on ollut etenkin huoli sote-alan työntekijöiden ja varhaiskasvattajien palkoista ja saatavuudesta.
Kasvatukseen ja koulutukseen lisää rahaa
Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) on tyytyväinen neuvottelutulokseen. Hän on ollut huolissaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulevaisuudesta. Razmyar on aiemmin arvioinut varhaiskasvatuksen tilan olevan Helsingissä niin huono, että se voi romahtaa tulevina vuosina.
Budjettiesitys tuo 550 euroa lisärahaa oppilasta kohden.
– Kyllä nämä konkreettiset eurot varmasti auttavat, Razmyar vakuuttelee.
Hänen mukaansa alaa vaivaava työvoimapula tulee kuitenkin näkymään jatkossakin. Razmyar arvioi, että etenkin sijaisuuksien täyttäminen on varmasti jatkossakin vaikeaa.
Razmyar sanoo, että nyt julkistetttu kokonaisuus antaa kuitenkin hyvät lähtökohdat seuraavalle nelivuotiskaudelle.
Viime valtuustokauden kaltaisia rajuja riitoja koulurahoista hänen mukaansa tuskin tullaan näkemään.
– Nyt on mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen haasteisiin vastaamiseen ja koulujen perusrahoituksen turvaamiseen, Razmyar selvensi.
Kyseessä on kuitenkin vasta niin kutsuttu raamipäätös, jota voidaan lautakunnissa muuttaa.
Koronakolhujen paikkaamiseen 70 miljoonaa euroa
Budjettiesitys sisältää myös niin kutsutun koronapaketin. Koronasta palautumiseen on varattu 70 miljoonaa euroa seuraaville kehdelle vuodelle. Tästä suurin siivu eli noin 64 prosenttia suunnataan sosiaali- ja terveystoimeen, kuten jo strategiassa linjattiin.
Sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaispormestari Daniel Sazonov (kok.) sanoo olevansa tyytyväinen, että sosiaali- ja terveystoimen merkitys tunnistetaan näin vahvasti. Hän korosti koronan tuomaa hoitovelkaa.
– Hoito- ja palveluvelkaa lähdetään kuromaan kiinni 45 miljoonalla eurolla, Sazonov sanoo.
Sazonov korosti henkilöstön merkitystä koronasta toipumisessa.
Sosiaali- ja terveystoimen potista rahaa suunnataan myös muun muassa terapiatakuun toteuttamiseen.
Kasvatuksen ja koulutuksen osuus koronarahasta on 24 prosenttia ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan osuus 11 prosenttia.
Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas.) oli tyytyväinen siitä, että raamiin nähden 7,5 miljoonaa euroa lisäinvestointeja suunnataan liikuntapaikkoihin ja ulkoilualueisiin.
– Liikuntapaikkainvestointien budjetti lähes kaksinkertaistuu. Kyse on ihmisten lähipalveluista. Rahalla huolehditaan siitä, että palveluita tulee tasapuolisesti ympäri Helsinkiä.
Lisäksi Arhinmäki on tyytyväinen kulttuurin- ja vapaa-ajan toimialalle osoitettuun 8 miljoonan koronaelpymispakettiin.
– Se on varsin mittava toimialan budjetin koko huomioiden.
Koronaelpymispaketista suunnataan yhteensä noin miljoona euroa sekä vuonna 2022 että 2023 kulttuuri- ja liikunta-avustuksiin. Muutoin käyttöä ei ole vielä määritelty.
Investointejakin jatketaan ennätystahtiin
Helsingin kaupunki jatkaa isoa investointiohjelmaansa. Ensi vuonna investoinnit ovat lähes 1,1 miljardia. Rahaa suunnataan uusien asuntojen ja koulujen rakentamiseen ja liikenneinvestointeihin.
Kaupunkiympäristöstä vastaavan apulaispormestarinAnni Sinnemäen (vihr.) mukaan Helsingin tavoite olla hiilineutraali vuonna 2030 vaatii paljon kaikilta toimialoilta.
Kaupunkiympäristön toimiallalla tavoitteeseen pyritään hänen mukaansa määrätietoisesti raideliikenneinvestointeja lisäämällä.
Sinnemäki iloitsee, että budjettiesitykseen on nyt saatu myös paljon uusia pyöräteitä kaupunkilaisille. Pyörätieinvestoinnit kasvavat viidenneksellä.
Sinnemäki kertoo, että budjettiesitys sisältää kiistanalaisen Sörnäisten tunnelin. Vihreiden valtuustoryhmä on vastustanut tunnelin rakentamista jyrkästi.
– Valtuusto tämän lopulta päättää, Sinnemäki sanoo.
Sörnäisten tunneli on kaupunginhallituksen käsittelyssä jo ensi maanantaina.
Iso korjausinvestointi on myös Finlandia-talon perusparannus.
Sinnemäki: Pormestarin persoonallakin oli vaikutusta sovun syntyyn
Sinnemäki kiittelee pormestari Vartiaisen otetta vetää budjettineuvotteluja. Hänen mukaansa sopu tuntui syntyneen nyt helpommin kuin pormestari Jan Vapaavuoren kaudella.
– Sanotaan niin, että ylimmän johdon persoonilla ja korostetusti tietysti pormestarin persoonalla on vaikutusta.
Sinnemäki kehuu Vartiaisen tapaa käydä rauhallisia ja huolellisia neuvotteluja. Sinnemäki ja Vapaavuori kävivät viime valtuustokaudella kiivasta sanailua julkisuudessa.
– Minusta tuntuu, että Vartiainen on tuonut tähän tällaista ruotsalaista kulttuuria, Sinnemäki sanoo.
Pormestari Vartiainen muistutti, että kaupungin talouden tulevaisuuteen liittyy kuitenkin myös haasteita.
Näitä ovat hänen mukaansa esimerkiksi sote-uudistus, väestön ikääntyminen .
Kipeitäkin päätöksiä voi siis vielä olla edessä. Lopullisesti budjetin hyväksyy kaupunginvaltuusto. Sen on määrä päättää budjetista joulukuun alussa.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 5.11.2021 kello 23 saakka.
Lue myös: