Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuore raportti katsoo, että bensiini, kivihiilellä tuotettu sähkö ja esimerkiksi kaasu ovat liian halpoja suhteessa niiden aiheuttamiin ympäristö-, ilmasto- ja terveyshaittoihin. Raportin mukaan fossiiliset polttoaineet saavat Suomessa vuodessa noin 1,6 miljardia euroa tukea alihinnoittelun kautta.
Jos siis haitat haluttaisiin kompensoida, pitäisi fossiilisten käyttäjiltä kerätä eri tavoin sama 1,6 miljardia lisää.
Mutta mistä raha? Autoilijoilta esimerkiksi polttoaineverotusta kiristämällä? 1,6 miljardin euron lisäkeräys polttoaineveron kautta nostaisi litrahintaa laskennallisesti lähes 50 senttiä.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen sanoo, että Suomi on jo huomioinut ilmastopäästöt täysimääräisesti hiilidioksidiverolla, joka on ollut leivottuna polttoaineiden litrahintaan vuodesta 2012 lähtien.
Esimerkiksi moottoribensiinin CO2-vero on tänä vuonna 21,5 senttiä litralta, kun kaikkiaan bensaveroja ja maksuja on 76 senttiä litralta.
Arvonlisäveron kanssa yli puolet litrahinnasta on erilaisia veroja ja maksuja valtiolle. Autoilun polttoaineverot kartuttavat valtion kassaa tänä vuonna noin 2,5 miljardia euroa.
– Ilmastopäästöjen osalta Suomi ei ole alihinnoitellut liikennepolttoaineitaan, Laukkanen tähdentää.
Hän ei usko, että liikennepolttoaineiden kulutus niinkään kääntyisi laskuun polttoaineita kallistamalla, vaan pikemminkin rohkaisemalla vaihtoehtoisia energialähteitä käyttävien ajoneuvojen hankintaan, siis sähkö- ja hybridiautojen ostoon. Polttoainevero toki kannustaa siirtymään vaihtoehtoisiin käyttövoimiin.
Suomelle hyvä arvosana
Laukkanen katsoo, että kokonaisuudessaan Suomi on tehnyt aika paljon fossiilihaittojen vähentämiseksi.
– Tilanne ei ole Suomessa huono ja olemme jo tehneet monenlaista alihinnoittelun korjaamiseksi. Esimerkiksi olemme luopumassa teollisuuden saamista fossiilisten polttoaineiden verohuojennuksista ja lisäksi päästöoikeuden hinta on noussut tänä vuonna.
Ympäristötaloustieteen apulaisprofessori Lassi Ahlvik Helsingin yliopistosta sanoo, että EU on ollut edelläkävijä energiasektorilla ja suurimmat muutokset ovat tulleet Suomeenkin sieltä.
– Sitä kautta Suomikin saa hyvät arvosanat. EU:n päästökauppa on jo vähentänyt päästöjä.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 5.11. klo 23:een asti.
Lue lisää: