Hyppää sisältöön

Suomi jäi valokuituverkkojen takapajulaksi, ja siihen saumaan firmat nyt iskevät – yhtiöitä odottaa miljardin euron kakku

Valokuituverkkoja tarjotaan nyt erityisesti kaupunkien taajamiin. Yksi syy ilmiön taustalla on etätyön esille tuomat yhteysongelmat.  

Lappeenrannassa jo seitsemän yhtiötä tarjoaa valokuituverkkoa
Lappeenrannassa jo seitsemän yhtiötä tarjoaa valokuituverkkoa

Valokuituyhteyksiä tarjotaan nyt entistä enemmän erityisesti kaupunkien taajama-alueilla. Ilmiön taustalla on osaltaan korona-ajan etätyöt. Yhä useampi on huomannut, että mobiiliverkko ei kunnolla riitä kotona työskentelyyn.

– Sen huomaa esimerkiksi videoneuvotteluissa, kun kuva pysähtelee ja on rakeista, Lappeenrannan Joutsenossa Ahvenlammen alueella asuva Mikko Uski kertoo.

Mikko Uski on saanut tarjouksia useilta valokuituyhtiöiltä. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Uskille on tarjottu valokuituverkkoa jo kolmelta yhtiöltä. Tämä heijastelee laajemminkin tilannetta Lappeenrannassa.

Kaupunkiin on lyhyen ajan sisällä tullut useita uusia yhtiöitä etsimään asiakkaita uudelle valokuituverkolle.

– Viime vuonna alkoi jo tulla viestejä eri operaattoreilta, että tänne olisi halukkuutta tulla. Nyt syksyllä se on aktivoitunut oikein kunnolla, Lappeenrannan kaupungin tietohallintopäällikkö Juuso Mikkonen kertoo.

Lappeenrannan kaupungin tietohallintopäällikkön Juuso Mikkosen mukaan valokuituyhteyksiä tarjoavia yrityksiä on nopeasti tullut useita Lappeenrantaan. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Valokuituverkon rakentamista tarjoaa Lappeenrannassa jo seitsemän yritystä.

Yksi niistä on Saimaan kuitu -yhtiö, joka vetää valokuitua Skinnarilaan Lappeenrannan länsialueelle. Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren maaseutukuntien omistama yhtiö markkinoi verkkoa jo viime keväänä. Silloin tilanne markkinalla näytti vielä täysin toiselta.

– Täällä ei ollut tarjontaa oikeastaan ollenkaan, mutta nyt yhtäkkiä on useita operaattoreita, jotka tarjoavat liittymiä, Saimaan kuidun toimitusjohtaja Jari Käyhty kuvailee nopeasti muuttunutta tilannetta.

Asian vahvistaa Saimaan kuidun työmaan vieressä asuva Harri Lumme.

– Useampikin yhtiö on soitellut ja käynyt jopa paikan päällä tarjoamassa. Olen harkinnut, mutta vielä en ole tehnyt päätöstä hankkia, hän sanoo.

Tietyille alueille saattaa tulla useitakin valokuituverkkoja vieri viereen

– Aikaisempien työmaiden perusteella voin sanoa, että joistakin alueista voi tulla aikamoisia tilkkutäkkejä eli alueelle saattaa tulla vieri viereen useampi verkko, Saimaan kuidun toimitusjohtaja Jari Käyhty sanoo.

Jari Käyhdyn johtaja Saimaan kuitu vetää valokuitua Lappeenrannan Skinnarilassa. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Myös muualta Kaakkois-Suomesta tulee tietoja tarjonnan lisääntymisestä.

Esimerkiksi Kotkassa markkinoille on viimeaikoina tullut useita yrityksiä. Verkkojen toteutuminen riippuu siitä, saavatko riittävästi asiakkaita.

Miljardin euron markkina vielä Suomessa

Parempien nettiyhteyksien kysyntää on lähtenyt tyydyttämään suuri raha. Mukana on muun muassa infrastruktuurirahastoja, joiden taustalla on eläkeyhtiöitä.

Ne toivovat valokuituverkkojen tarjoavan sijoittajalle tasaista ja vakaata tulovirtaa.

Asiakkaita yhtiöt hakevat erityisesti kaupunkien taajama-alueilta, joissa ei ole vielä valokuitua.

Valokuitua pistetään nyt maahan erityisesti kaupunkien taajamissa. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Yksi suurimmista toimijoista on Valokuitunen. Se perustettiin vuonna 2020 irrottamalla Teliasta valokuituverkkoja rakentava osa. Telia omistaa nyt Valokuitusesta 40 prosenttia ja sijoitusrahasto Capman infra 60 prosentia. Capman infran taustalla on muun muassa suomalaisia eläkeyhtiöitä.

Valokuitunen aikoo lohkaista suuren osan vielä jäljellä olevasta valokuitumarkkinasta.

– Tavoitteena on investoida Suomeen valokuituverkkojen rakentamiseen noin 300 miljoonaa euroa seuraavan viiden vuoden aikana, Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto kertoo.

Hän arvioi, että Suomessa on jäljellä vielä noin miljardin euron rakentamaton valokuitumarkkina.

Suomi on valokuidun takapajula Euroopassa

Valokuidun lisääntyneen tarjonnan taustalla on korona-aikana lisääntynyt tarve hyville nettiyhteyksille.

– Ihmiset ovat havahtuneet siihen, että tietoliikenneyhteydet ovat äärimmäisen tärkeitä, kun työskennellään kotona, Heikki Kaunisto sanoo.

Suomessa on pitkään uskottu, että mobiiliverkot pystyvät vastaamaan tähän kysyntään. Samalla matkapuhelinverkoissa siirretyn tiedon määrä on ollut huimassa kasvussa.

Samalla Suomi on yhä selvemmin jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta valokuituverkkojen tarjonnassa. Esimerkiksi Ruotsissa valokuituverkon piirissä on jo yli 90 prosenttia kotitalouksista, kun Suomessa kattavuus on vain 40 prosenttia.

Kuluttajan markkinat

Kuluttajalla on nyt valinnanvaraa kaupunkien taajamissa, joihin valokuitua ei ole vielä rakennettu. Markkinoilla on useita yrityksiä ja erilaisia tarjouksia.

Valokuitua tarjotaan esimerkiksi pitkillä sopimuksilla. Tällöin verkkoyhteyttä ei tarvitse maksaa kerralla, vaan se maksetaan pois pidemmän ajan kuluessa tilausmaksuilla.

Tarjouksia tutkiessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana.

– Vähän vaikuttaa, että kaikissa tilanteissa kuluttajalle ei anneta tarpeeksi tietoa tai tietoa annetaan vähän epäselvästi, Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Mikko Saastamoinen kertoo.

Hänen mukaansa, virastossa ei ole ainakaan vielä kuitenkaan havaittu valitusten lisääntyneen.

Suosittelemme sinulle