Kun ennen porotaloudessa otettiin porosta irti kaikki sarvesta saparoon, on nykyinen poronhoito unohtanut sivutuotteet lähes kokonaan.
Poron teurastuksessa syntyy lihan lisäksi esimerkiksi verta, sisäelimiä, pehmytkudoksia ja konttiluita eli poron sääriluita.
Nyt Sodankylän Sattasniemen, Syväjärven ja Oraniemen paliskunnat ovat alkaneet kehittää niiden yhteistä teurastamotoimintaa uudessa hankkeessa. Siinä pyritään kaupallistamaan poroteurastuksen sivuvirtoja, ja miettimään poron kokonaisvaltaisempaa hyödyntämistä.
Poronveri on hyvä raaka-aine
Poronveriä on saatettu kaataa jopa viemäriin, koska sille ei ole ajateltu löytyvän markkinoita. Kuitenkin esimerkiksi Sattasessa teurastetuista poroista veri on jo löytänyt markkinat läheltä.
Sodankylän kunnan ruokapalvelukeskus ostaa verta ruokien raaka-aineeksi. Keskuskeittiö valmistaa paljon poronveriruokia vanhusten ja koululaisten aterioiksi.
Verta tarvitaan yhä lisää.
– Meidän toive olisi, että me tulisimme jatkossakin saamaan verta ainakin nelinkertaisen määrän, ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola sanoo.
Tarve on saada verta 80 litraa kerralla, eli Sodankylässä jopa 1000–1500 litraa vuodessa.
Kun verta otetaan talteen entistä laajemmin Lapissa, on useammassa ruokapöydässä mahdollista nauttia esimerkiksi poronveriruuista. Poronverellä on laajat markkinat, kunhan se osataan markkinoida.
Mahdollisuus suuriin lisätuloihin
Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon myös muuta entistä teurasjätettä hyötykäyttöön.
– Kyllä tuonne lemmikkirehupuolelle ollaan noista konttiluista ja pehmytkudoksista tosi kiinnostuneita, mutta mikä yllättävää, näitä konttiluita ollaan kiinnostuneita ostamaan biolääkepuolellekin, hanketyöntekijä Jenni Kaaretkoski kertoo.
Poromiehiä kiinnostaa lisätulojen mahdollisuus ja keino vastata ekologisuuden vaatimukseen.
– Kyllä tässä on tarkoitus, että saataisiin teurastuskuluja pienemmäksi ja sitä kautta enemmän tuloja. Kyllä tämä olisi myös ekologisesti parempi, että saataisiin porosta talteen mitä sitä on saatavissa, Sattasniemen paliskunnan poroisäntä Matti Riipi sanoo.
Kyse voi olla merkittävistä summista.
– Mikäli onnistutaan tässä, että saadaan kaikki hyvästi hyötykäyttöön, niin tässä puhutaan sadoistatuhansista euroista, Riipi sanoo.
Uudet tilat helpottaisivat tavoitteita
Sattaseen suunnitellaan uutta elintarvikehuoneistoa vanhan teurastamon yhteyteen, jotta toimintaa voitaisiin kehittää. Tiloihin tulisi asianmukaiset lihankäsittely- ja pakkaustilat.
Niiden myötä koko lihan ketju teurastuksesta lopputuotteeksi saadaan sujuvaksi yhdessä paikassa. Se säästää kustannuksia ja tuo hyötyjä eri toimijoille.
Yhteisessä teurastamossa teurastetaan keskimäärin yhteensä 7000 poroa vuodessa.
– Siinä on ihan hyvät määrät, ja logistisesti tämä on ihanteellinen paikka, Kaaretkoski sanoo.
Tiloja voidaan myös vuokrata muiden paliskuntien käyttöön ja saada siten laajemmat alueet nykyaikaisen teurastus- ja lihanleikkaustoiminnan piiriin. Samalla yhteisöllisyys poronhoitajien kesken lisääntyisi ja mahdolliset kiistat vähenisivät.
Parasta palkisilta -hanke kestää ensi vuoden kevääseen. Sitä rahoitetaan pääosin EU-rahalla Leader Pohjoisin Lappi -toimintaryhmän kautta.
Lue myös:
Osaammeko hyödyntää ruokaeläimet tarpeeksi hyvin? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 7.11. kello 23 saakka.