Hallitus valmistelee esitystään työttömien palveluiden siirtämisestä kunnille. Tämän hetkisen näkemyksen mukaan palvelut kuitenkin ovat siirtymässä monissa paikoissa kuntia isommille alueille.
Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä linjasi elokuussa (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun), että te-palveluista vastaavat kahden vuoden kuluttua kunnat tai kuntien yhteistoiminta-alueet, joiden työvoimapohja on vähintään 20 000 henkilöä.
Suomessa tällaisia kuntia on noin 30.
Ministeriryhmän mukaan yhteistoiminta-alueiden tulisi olla työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivia alueita.
Hallitusneuvos Jan Hjelt työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että esimerkiksi maakunnan rajojen ylittämistä ei ole rajattu pois.
– Valmistelu on lähtenyt vahvasta periaatteesta, että kunnat päättävät, hän sanoo.
Lappi voidaan jakaa kolmeen osaan
Esimerkiksi Lapissa pendelöintiä tapahtuu myös maakunnan rajan toiselle puolelle Ouluun.
– Iso haaste on työllisyys- ja sote-palvelujen kohtaaminen, Hjelt toteaa.
Manner-Suomessa työllisyyspalveluja ollaan siis siirtämässä viideltätoista TE-toimistolta pienempiin yksiköihin, kun toisaalta sote-palvelut siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä isommille hartioille koko maakunnan tasolle.
Lapin kunnista ainoastaan Rovaniemi täyttää vaatimuksen yli 20 000 henkilön työvoimapohjasta.
– Olemme lähteneet siitä, että nykyisellä työvoimamäärällä Lappiin tulisi enintään kolme yhteistoiminta-aluetta, kertoo johtaja Marja Perälä Lapin ely-keskuksesta.
Lapin ely-keskuksen mukaan Lapin työvoimapohja on yhteensä reilut 80 000 henkilöä. Rovaniemellä se on noin 32 000. Kemissä ja Torniossa työvoimapohja on yhteensä noin 24 000 henkilöä.
Työvoima on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen virallinen määritelmä 15–74-vuotiaille henkilöille, jotka ovat aktiivisesti työmarkkinoiden käytettävissä. Työvoima jakautuu siis työllisiin ja työttömiin.
Hallituksen esitys on vielä työn alla
Kemissä vierailleen eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.), korostaa, että hallituksen esitys asiasta on vielä valmistelussa.
– Kiinnitämme valiokunnassa tähän huomiota, kun saamme esityksen. Tässä vaiheessa en osaa ottaa kantaa siihen, millaisiin yhteistyöalueisiin Lappia oltaisiin jakamassa ja olisiko se kannattavaa vai ei. Mutta perehdymme tähän sitten tarkasti, Pekonen sanoo.
Oppositiossa huolta herättää uudistuksen nopea aikataulu.
– Valiokunnassa hyväksyimme juuri kuntakokeilujen aloittamisen. Opposition mielestä se ei ole kokeilu vaan pilotti tulevasta. Jos meille tulee hallituksen esitys jo ensi keväänä, kun pilotti on vielä aika vaiheessa, niin on vähän hankala nähdä , että tästä tulisi varmasti hyvä kaikille, sanoo eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Riikka Slunga-Poutsalo (ps.).
Uudistuksen uskotaan parantavan työllisyyttä
Työllisyyspalvelujen uudistamisesta uskotaan olevan hyötyä, vaikka Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) kahdella edellisellä kuntakokeilulla ei ollut merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen.
– Uusi malli poikkeaa olennaisesti entisistä ja nyt käynnissä olevista kuntakokeiluista. Uskon vahvasti, että kuntien ja valtion resurssien yhdistämisellä sekä kannustavalla rahoitusmallilla voidaan saada hyvääkin tulosta aikaiseksi, sanoo Marja Perälä.
Aino-Kaisa Pekonen korostaa, että kunnissa työllisyyspalvelut ovat lähellä ihmistä.
– Kunnissa tunnetaan kunnan tilanne hyvin ja sitä osataan hyödyntää myös työllisyyden kannalta, Pekonen sanoo.
Myös Riikka Slunga-Poutsalo näkee uudistuksessa myös hyviä puolia.
– Pirkanmaan kokeilun pohjalta voi sanoa, että siellä on ollut hyvääkin tulosta lähinnä siitä, että TE-toimistojen asiakkaat ovat saaneet henkilökohtaisempaa palvelua, hän sanoo.
Perussuomalaisten Purra A-studiossa: Kuntien työllisyyskokeilu ei luo kestäviä työpaikkoja
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 10.11. kello 23 saakka.