Hyppää sisältöön

Meilahden huvila-alueen rakennustyöt voi aloittaa – Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset alueen kaavasta

KHO hylkäsi asiassa tulleet valitukset ja katsoi myös, että apulaispormestari Anni Sinnemäki ei ole ollut esteellinen osallistuessaan paljon julkisuutta saaneen rakennushankkeen päätöksentekoon.

Meilahden huvila-alue on ollut rakennuskiellossa oikeuskäsittelyn ajan. Kuva: Jaani Lampinen / Yle
Vesa Marttinen

Korkein hallinto-oikeus on lokakuun lopulla antamassaan ratkaisussa hylännyt valitukset, jotka koskivat Meilahden huvila-alueen asemakaavaa ja kahden huvilarakennuksen purkamista.

Alue on ollut rakennuskiellossa oikeuskäsittelyn ajan, mutta KHO:n päätöksen myötä Meilahden huvila-alueen asemakaava on nyt lainvoimainen.

Näin ollen alueella voidaan aloittaa muun muassa vuokra-alojen pienimuotoinen täydennysrakentaminen ja liiketoiminta, josta ei aiheudu ympäristöhäiriötä.

Kaava tekee mahdolliseksi keskeisillä paikoilla olevien rakennusten kulttuuri- ja kahvilakäytön sekä kävely- ja pyöräilytieverkoston ja liikuntapuiston palveluiden parantamisen.

Voimaan tullut asemakaava ei ulotu huvila-alueen luoteisreunaan, jossa sijaitsevat Meilahden kartano ja entinen taidemuseorakennus. Kaupunki suunnittelee kilpailua kyseisen alueen kehittämisestä ja tyhjillään olevien rakennusten myynnistä.

Aluetta on yritetty kehittää kilpailun avulla aiemminkin, mutta tuolloin suunnitelma ei johtanut toteutukseen asti.

Sinnemäki ei ollut esteellinen

Kokonaisuuteen liittyy myös kysymys apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr.) toiminnasta hänen ollessaan päättämässä näyttelijä Pihla Viitalan ja tämän vanhempien rakennusoikeuksien poikkeamisluvasta. Viitala on Sinnemäen tuttava.

KHO katsoi ratkaisussaan hallinto-oikeuden tavoin, että Sinnemäki ei ole ollut esteellinen osallistuessaan asemakaavan muutoksen käsittelyyn.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtyjen valitusten takana oli useita alueella toimivia asunto-osakeyhtiöitä ja yksityishenkilöitä.

Suosittelemme sinulle