Lappeenrannan Energia harkitsee suuren luolan louhimista kaupungin keskustan vierestä kulkevan Kuutostien alle tai sen läheisyyteen. Luola toimisi lämpimän veden varastona kaukolämpöverkostolle.
– Voisimme ladata tällaista lämpöakkua matalan kulutuksen aikana ja purkaa sitä sitten korkeamman kulutuksen aikana kaukolämpöverkkoon, Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Arto Nikkanen selittää luolan toimintaperiaatetta.
Ajatuksena on hyödyntää esimerkiksi sähkön hintavaihteluja. Luolassa olevaa vettä voitaisiin lämmittää halvan sähkön aikana esimerkiksi energiatehokkailla lämpöpumpuilla.
Tähän antaa edellytyksiä se, että sähkön hinta nähtävästi vaihtelee tulevaisuudessa vielä nykyistäkin enemmän. Tämä johtuu siitä, että sääolosuhteista riippuvaisen tuulivoiman osuus sähköntuotannosta lisääntyy.
Vaihtoehtona on myös lämmittää kallioluolan vettä jätevedestä lämpöpumppujen avulla saatavalla hukkalämmöllä tai muulla edullisella lämmöntuotantotavalla.
Kesän lämpöä voitaisiin käyttää talvella
Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Arto Nikkasen mukaan luolassa olevaa energiavarastoa voitaisiin käyttää jopa kausivarastona niin, että kesällä varastoitua lämpöä käytettäisiin talvella kovemman kulutuksen aikana. Tällöin kysymys olisi erityisesti kulutushuippujen kattamisesta.
– Lämmön kulutus on Lappeenrannassa talvella jopa kymmenkertainen kesään verrattuna. Jos saamme tasoitettua tätä monttua, niin kokonaisuus tulee edullisemmaksi. Näin voimme pitää kaukolämmön hintaa kurissa, Nikkanen sanoo.
Yhteistyö Nordkalkin kanssa alentaisi hintaa
Aivan Lappeenrannan kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsee Nordkalkin kalkkikaivos. Sen noin 180 metriä syvästä avolouhoksesta pääsee helposti louhimaan kaupungin alle. Jo nyt Nordkalkilla on luolia ja tuotantotiloja kallion sisällä.
Lappeenrannan Energia ja Nordkalk selvittävätkin, voivatko ne tehdä yhteistyötä energialuolan rakentamisessa. Edellytyksiä yhteistyölle luo se, että kalkkikiviesiintymä jatkuu kaupungin alle. Nordkalk voisi saada sieltä lisää raaka-ainetta.
Tämä alentaisi luolan rakennuskustannuksia.
– Voisimme ostaa kaupungilta luolan louhinnassa syntyvää kalkkikiveä ja sitä kautta tulla mukaan rakennuskustannuksiin, sanoo Nordkalkin Lappeenrannan yksikön päällikkö Jouni Heinonen.
Hänen mukaansa alueella oleva kalkkikivi soveltuu hyvin luolan rakentamiseen.
– Tässä ympärillä oleva kalkkikivi on hyvin ehjää ja se soveltuu varmasti esimerkiksi lämpimän veden varastoksi. Meillä on itselläkin louhittuna vesisäiliö kalliossa, ja se on toiminut oikein hyvin, Heinonen vakuuttaa.
Lisää tehoa voimalasta
Energiavarasto voisi myös tehostaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa Lappeenrannassa. Kaupungin kaukolämmön tuottaa nykyisin lähes täysin Kaukaan Voiman voimalaitos, joka polttaa pääosin UPM:n Kaukaan tehdasalueelta tulevaa puutähdettä, kuten kuorta.
Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Arto Nikkasen mukaan sähköä ja lämpöä tuottavan voimalaitoksen käyttö on tehokkaampaa, jos siellä syntyvää lämpöä voidaan ladata energiavarastoon.
Sähköä voidaan näin tuottaa myös silloin, kun lämmön kulutus ei ole suurta. Ylijäämänä syntyvää lämpöä voidaan tällöin ladata energialuolaan.
Lappeenrannan Energialla on 46 prosentin osuus Kaukaan Voimasta ja Pohjolan Voimalla 54 prosentin osuus.
Energiavarastot kiinnostavat muuallakin
Lappeenrannan Energia on tilannut Afry Finland oy:ltä selvityksen kallioon louhittavan maanalaisen lämpöakun rakentamisen edellytyksistä. Tällöin selviävät suunnitelman yksityiskohdat ja alustava kustannusarvio.
– Kalliotilan koko ja käyttölämpötila määritellään selvityksen aikana. Alustavasti voin arvioida, että luolan koko todennäköisesti noin 100 000–200 000 kuutiometriä, suunnittelupäällikkö Arto Wegelius Afry Finland Oy:n tunneliosastolta sanoo.
200 000 kuutiometriä vastaa noin kahden eduskuntatalon tilavuutta.
Kallioon sijoitettavia kuuman veden energiavarastoja suunnitellaan nyt eri puolille Suomea. Usein niitä pyritään rakentamaan jo olemassa oleviin kalliotiloihin. Esimerkiksi Vaasassa käynnistyi vuonna 2020 Suomen suurin käytössä oleva 210 000 kuutiometrin energiavarasto, joka on sijoitettu entiseen öljyluolaan.
Myös Helsingin Mustikkamaan kallioluolaan ollaan rakentamassa 320 000 kuutiometrin energiavarastoa. Vantaalle puolestaan louhitaan noin miljoonan kuution energiavarastoa.