Hyppää sisältöön

Ylioppilaskirjoitusten hajauttaminen keventää työtaakkaa: "Se oli tärkeää jaksamiselleni", sanoo syksyn ylioppilas Johanna Lampinen

Ylioppilaskirjoitusten hajauttaminen kolmeen tutkintokertaan on kasvattanut syksyllä lakitettavien ylioppilaiden määrää Savonlinnassa. Yhä useampi abiturientti myös hajauttaa kirjoituksensa.

Elisa Sairanen, Johanna Lampinen ja Siiri Kirmanen poseeraavat syysauringossa.
Elisa Sairasen ja Siiri Kirmasen ylioppilaskirjoitukset jäivät koronakaranteenin vuoksi kesken, Johanna Lampinen hajautti kirjoitukset kolmeen vuoteen. Kuvaus: Esa Huuhko / Yle, editointi Petri Aaltonen / Yle
Milka Krogerus,
Antti Seppälä

Savonlinnalainen Elisa Sairanen istui viime keväänä yliopiston psykologian pääsykokeissa. Hän tiesi, että ei voi läpäistä pääsykoetta.

Sairaselta puuttui ylioppilastodistus, koska hän oli ollut ruotsin ylioppilaskirjoitusten aikaan koronakaranteenissa.

Nyt Sairasen kirjoitukset on käyty, ja meneillään taas valmistautuminen psykologian pääsykokeisiin.

– Kävin keväällä kokeessa katsomassa millainen se on, ja onhan se vaikea, Sairanen sanoo.

Opiskelupaikkaa Sairanen ei olisi saanut, vaikka ylioppilaspaperit olisivatkin olleet taskussa.

– En varsinaisesti edes valmistautunut kokeeseen, halusin vain sen kokemuksen

Varavaihtoehdoksi Sairanen on valinnut liikuntapedagogiikan. Sairanen pitää liikunnasta, mutta se ei ole varavaihtoehdon taustalla.

– Liikuntapedagogiikan kautta on mahdollista opiskella urheilupsykologiaa, hän sanoo.

Elisa Sairanen ja Siiri Kirmanen istuvat pöydän ääressä ja katsovat kameraan.
Elisa Sairasen ja Siiri Kirmasen piti olla ylioppilaita jo keväällä, mutta koronakaranteeni lykkäsi ruotsin kirjoitukset tähän syksyyn. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Selkeytymättömyys painaa

Siiri Kirmasellakin kirjoitukset Savonlinnassa jäivät koronakaranteenin vuoksi keväällä kesken. Hän harkitsee vielä opiskelualaansa, mutta psykologia ja viestintä ovat vahvoilla.

– Olisi iso helpotus, jos tämä pohdinta selkenisi. Tuntuu, että on vähän hukassa, kun ei tiedä mikä se oma juttu olisi, hän sanoo.

Vaikka opiskeluala on vielä pohdinnassa, mahdollinen maantieteellinen suunta on Kirmasella jo selvillä.

– Pääkaupunkiseudulla voisi olla kiva opiskella.

Kirjoittaa voi kolmella kerralla

Ylioppilaskirjoitukset voi hajauttaa kolmelle peräkkäiselle kirjoituskerralle, ja näyttäisi siltä, että yhä useampi käyttää hajautusmahdollsuutta.

Niin tekivät myös Kirmanen, Sairanen ja Mikkelin lukiosta kirjoittanut Johanna Lampinen, jonka tähtäin on teatterialalla.

– En oikein edes tiedä, miten teatteri imaisi mukaansa, mutta siitä olen nyt tekemässä uraa, Lampinen sanoo.

Lampinen hajautti kirjoitukset, koska työtaakka kirjoituskertaa kohden jää maltillisemmaksi.

– Se oli tärkeää jaksamiselleni. Oli tosi hyvä ratkaisu minulle.

Johanna Lampinen nojaa seinään kädet puuskassa.
Johanna Lampinen on löytänyt intohimonsa teatterin parista. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Motivaatioaineet syksyyn

Kirmanen ja Sairanen kirjoittivat molemmat viisi ainetta, ja ovat yhtä mieltä siitä, että hajauttaminen helpottaa.

– Koen, että hajauttamisella pääsee parempiin tuloksiin, Kirmanen sanoo.

– Puhuimme opon kanssa siitä, että on järkevää hajauttaa. Päädyin kirjoittamaan syksyllä sellaiset aineet, joihin oli kesällä motivaatiota lukea, kertoo Sairanen.

Kaikki kolme myös korottivat joitakin arvosanojaan.

– Oli helppo mennä äidinkielen uusintaan, kun koe oli ennestään tuttu. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että arvosana nousee, Sairanen sanoo.

Siiri Kirmasen tuunatun ylioppilaslakin kuva puhelimen näytöllä. Lyyrassa on timantti ja lakin sisus on vaaleanpunainen.
Siiri Kirmanen on tuunannut ylioppilaslakkiaan. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Suosittelemme sinulle