Hyppää sisältöön

Suomalaiset pääsivät lausumaan huolensa ruotsalaiskaivoksesta tuomioistuimelle: lisääntyville myrkkypäästöille tiukat rajat ja puolueeton valvonta

Ruotsin Kaunisvaaran kaivoksen laajentamisen vaikutukset huolestuttavat Suomessa. Metsähallitus on huolissaan useiden kaivosten yhteisvaikutuksesta, maa- ja metsätalousministeriö puolestaan pitää jokeen tulevia myrkkyjä riskinä.

Kaunisvaaran rautakaivoksen tuotantorakennuksia keväällä 2019. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Ruotsin Kaunisvaaran rautakaivoksen laajennuksen ympäristöluvan kuulemisvaihe on päättynyt Suomessa. Ympäristölupahakemukseen otti kantaa Suomessa nelisenkymmentä tahoa.

Lausuntojen perusteella suunnitelmat hirvittävät Suomessa valtion viranomaisia, jokivarren kuntia, maanomistajia, paliskuntia, matkailuyrityksiä ja luonnonsuojelijoita.

Syynä on se, että ympäristölupahakemuksen mukaan Kaunis Iron AB:n kaivos haluaisi lisätä Tornionjoen vesistöön laskettavien jätevesien määrää. Kaivos hakee lupaa laskea veteen myrkyllisiä raskasmetalleja ja kaivoskemikaaleja ilman päästörajoja.

Ruotsin ympäristötuomioistuimelle osoitettujen lausuntojen antajat vaativat Kaunisvaaran kaivoksen lisääntyville raskasmetalli- ja rikastuskemikaalipäästöille tiukkoja päästörajoja ja puolueetonta valvontaa, jos lupa myönnetään.

Viranomaisten lausunnoissa ei oteta kantaa siihen pitäisikö kaivoksen laajennukselle lopulta antaa lupa vai ei.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin ja Ylitornio-Pello paikallisyhdistyksen mielestä lupahakemus pitää hylätä koska kaivoshanke tulisi pilaamaan Euroopan pisimmän vapaana virtaavan joen Tornionjoen.

Joukko kaivoshankkeita voi aiheuttaa vaaraa Tornionjoen vesistölle

Tornionjoen valuma-alueella on Kaunisvaaran laajennuksen lisäksi vireillä myös muita kaivoshankkeita, kuten kokonaan hankevaiheessa oleva Kolarin Hannukaisen rautakaivoshanke Suomen puolella.

Ruotsin puolella myös Talga AB -niminen yhtiö on käynnistänyt ympäristövaikutusten arvioinnin kahteen grafiittikaivoshankkeeseen Niskan ja Nunasvaaran alueella, Metsähallitus kertoo lausunnossaan.

Myös Copperstone Viscaria AB -niminen yhtiö on ilmoittanut käynnistävänsä Viscarian kupari- ja rautakaivoksen uudelleenavaamista koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn.

Metsähallituksen mukaan toteutuessaan kaivoshankkeet saattaisivat aiheuttaa yhdessä merkittävää kuormitusta Tornion- ja Muonionjokeen sekä lopulta myös Perämereen.

Ruotsin puoleisten kaivoshankkeiden ympäristövaikutuksista ollaan huolissaan erityisesti monissa Ylläksen alueen matkailuyrityksissä ja mökkiläisyhdistyksissä. Matkailijat kuvattiin Ylläksellä viime vuoden syyskuussa. Kuva: Annu Passoja / Yle

Erityisesti Ylläksen alueen matkailutoimijat katsovat, ettei kaivoshankkeen lupaedellytykset täyty. Lausuntojen mukaan lupahakemuksen selvitykset eivät muodosta riittävää pohjaa hankkeen vaikutusten arvioimiselle.

Puutteita on esimerkiksi Natura 2000 -alueeseen ja vesistön lohi- ja taimenkantojen liittyvien vaikutusten arvioinnissa.

Kriittisiä lausuntoja antoivat Muonion paliskunta, Destination Lapland Oy, Jounin Kauppa Oy, Ylläksen Ystävät ry, Äkäslompolon kyläyhdistys, Lapland Hotels Oy ja Äkäslompolon Osakaskunta.

Suomessa arvostellaan aineiston ja suomennosten puutteita

Metsähallitus arvostelee lausunnossaan myös sitä, että Suomen puolella järjestetyssä kuulemisessa, lupahakemuksen ja ympäristövaikutuksen arvioinnin suomennetut aineistot sisältävät ainoastaan murto-osan kokonaisaineistoista.

Ruotsissa ympäristöviranomaiset Naturvårdsverket, Havs- och vattenmyndighet ja Norrbottenin lääninhallitus ovat vuosia arvostelleet kaivosyhtiö Kaunis Ironin rikkovan jätekäsittelyn lupamääräyksiä ja laajennushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ja lupahakemuksen olevan täynnä vakavia puutteita.

Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission lausunnossa todetaan, että aiemmin lupaviranomaisena toimineen rajajokikomission luvalla vuonna 2011 aloittanut kaivos harjoittaa "nykyistä toimintaa ilman Natura 2000 -lupaa".

Useat tahot katsovat, että Ruotsin viranomaisten lausunnot hankkeen vakavista puutteista olisi pitänyt tiedottaa Suomessa järjestetyssä kuulemisessa.

Lue lisää: Ruotsalaiskaivos lisäisi jätevesiä lohia vilisevään rajajokeen – miksi äärimmäisen kriittisestä viranomaisraportista ei ilmoitettu suomalaisille?

Myrkkyjen määrä päästövesissä kasvaa entisestään

Nyt Suomesta Ruotsiin annetuissa lausunnoissa ilmaistu huoli jätevesipäästöistä perustuu kaivoksen aiempiin päästöihin ja jätevesien kolminkertaistumiseen laajennuksen toteutuessa.

Kaivoksen laajennuksessa tehtäisiin avolouhoksia uusiin rautamalmiesiintymiin, joissa on aiempaa enemmän happoa tuottavia metalleja, jotka liuettavat jätteestä raskasmetalleja vesistöön.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ympäristöön päästettävissä jätevesissä kasvaisivat muiden muassa kromin, kuparin, sinkin ja uraanin määrät, mitkä haittaisivat kalojen kutua.

Tornionjoki sivujokineen on erittäin tärkeä atlantinlohen ja taimenen lisääntymisalue. Arkistokuvassa lohen ja taimenen poikasia Tornionjokeen laskevasta Äkäsjoesta. Kuva: Vesa Vaarama / Yle

Luonnonvarakeskus LUKE ja Lapin ely-keskuksen kalatalousviranomainen muistuttavat, että Tornionjoen vesistö on nykytilassaan maailman paras atlantinlohen kutualue. Vesistö tuottaa vuosittain 1,5–2 miljoonaa lohenpoikasta mikä vastaa puolta koko Itämeren luonnonlohen tuotannosta.

Kalatalousviranomaisen mukaan jo nykyinen "rikastushiekan läjitystapa avoimelle suolle muodostaa riskin päästöjen ja rikastushiekan leviämisestä tulvatilanteissa ympäristöön ja sitä kautta Aarenjokeen ja Kaunisjokeen, jotka ovat osa Tornionjoen vesistöä".

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan myrkkyjen, kuten rikkihapon ja ksantaattien, yhteisvaikutusta ei ole arvioitu.

Säteilyturvakeskuksen Stukin lausunnossa arvioidaan, etteivät uraanipäästöt Muonionjokeen ole ongelma, jos kaivosyhtiön puolesta esitetyt arviot pitävät paikkansa. STUK suosittelee kuitenkin uraanipitoisuuksien tarkkailun jatkamista.

Suurteollisuuden jätevesiin perehtyneen kemian diplomi-insinööri Leif Ramm-Schmidtin asiantuntijalausunnon mukaan kaivoksen päästöjä on mahdotonta arvioida Kaunis Ironin esittämien tietojen vakavien virheiden ja puutteiden vuoksi.

Ramm-Schmidtin mukaan esimerkiksi jätevesialtaan uraanipitoisuudesta yhtiö antaa kaksi ristiriitaista tietoa, joiden ero on 460-kertainen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella lauantaihin 13.11. kello 23 saakka.

Lue myös: Rautakaivoksen alapuolelta Muonionjoesta löytyi korkeita metallipitoisuuksia – kyläläiset uskovat jätteen olevan peräisin kaivokselta, joka kiistää ympäristöpäästöt

Suosittelemme sinulle