Nyt tehtävillä ilmastolinjauksilla voi olla kauaskantoisia seurauksia nuorten tulevaisuuteen. Lauantaina Glasgow'ssa saavutettu sopu saa suomalaisilta poliittisilta nuorisojärjestöiltä pääosin kritiikkiä kunnianhimottomuudesta.
Sovulla koetaan olevan symbolista arvoa, mutta erityisesti hiilivoiman käytön lopettamista koskevan linjauksen vesittyminen viime metreillä turhauttaa nuoria. Päätöslauselmassa valtioita kehotetaan rajoittamaan riippuvuuttaan fossiilienergiasta. Osapuolet lievensivät sanamuotoja hiilivoiman alasajosta kokouksen viimeisillä minuuteilla Intian vaatimuksesta.
Kokoomusnuorten puheenjohtaja Matias Pajulan mukaan nuorisojärjestössä sopu otettiin vastaan ristiriitaisissa tunnelmissa.
– Tässä on ensisijaisesti symbolista arvoa. Pitkään oli ilmastokriisiä kohtaan sellainen asenne, että ongelma on käsillä vasta joskus tulevaisuudessa. Tässä lauselmassa sanotaan, että toimet on tehtävä nyt.
Sopijaosapuolet tunnustivat ilmastonmuutoksen koko maailmaa uhkaavaksi kriisiksi.
Pajulan mukaan odotukset sopua kohtaan olivat kovat ja keinojen suunta oikea, mutta tulokset jäivät laimeiksi: fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä koskeva lauselma jäi torsoksi ja päästökaupan markkinamekanismi keskeneräiseksi.
Yrityksillä on tärkeä tehtävä ilmastokriisin ratkaisussa, ja Pajula kokee, että yritysten roolia olisi voinut korostaa myös ilmastokokouksen loppulauselmassa.
Pajulan mukaan Glasgow'n sopu viestii, että nyt ei ole aika heittää hanskoja tiskiin. Nykyisiltä poliittisilta päättäjiltä hän odottaa rohkeutta ja luottamusta siihen, että ilmastotoimissa kannattaa olla edelläkävijä.
– Siellä on tarjolla roppakaupalla hyvinvointia suomalaisille, kun olemme pioneereja ilmastokysymyksissä ja kehitämme teknologiaa, joka vastaa näihin haasteisiin, Pajula painottaa.
Demarinuoret: "Me olemme hirveän hyviä tekemään tiekarttoja"
Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehdon mukaan tunnelma järjestössä on pettynyt.
– Tavoitteet olivat hyviä, mutta niistä jokainen vesittyi enemmän tai vähemmän. Mielestäni on asiallista kritisoida esimerkiksi sitä, kun osapuolet sitoutuvat puolentoista asteen tavoitteeseen, mutta asiantuntijoiden mukaan esitetyt toimet eivät riitä sen saavuttamiseen.
Suurimmiksi puutteiksi Perholehto nimeää hiilikysymyksen lisäksi muun muassa metaanipäästöjen leikkaamissuunitelman, johon Kiina, Venäjä ja Intia eivät taipuneet. Perholehto ei näe kuitenkaan mielekkäänä takertua yksittäisiin linjauksiin.
– Ajattelemme usein, että muiden pitäisi tehdä enemmän. Emme mekään Suomessa ole kuitenkaan luopuneet turpeen käytöstä. Kansalliset erot päästövähennystoimissa ovat suuria, ja meidän pitäisi katsoa sitä kokonaisuutta.
Lauselmassa on hyvääkin. Tarkastelutahti tiivistyy, ja sitoumuksia tarkastellaan vastaisuudessa vuosittain aiemman viiden vuoden syklin sijaan. Suurten valtioiden sitoutuminen päästövähennyksiin yllätti positiivisesti.
– Se ei ole missään nimessä riittävää, mutta sekin on enemmän kuin odotin.
Perholehdon mukaan päättäjät ovat avainasemassa päättämässä, millainen tulevaisuus nuorille rakentuu ja miten lauantaina saavutettu sopu näkyy käytännössä.
– Me olemme hirveän hyviä tekemään tiekarttoja. Esimerkiksi Suomen toiminta kivihiilen suhteen on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten ilmastopolitiikassa kannattaisi toimia – eli ennakoiden. Kun on selkeä aikataulu ja päämäärä, se antaa yrityksille selkeän viestin, miten kannattaa toimia. Samalla se luo nuorille uskoa siihen, että jotain ollaan oikeasti tekemässä, Perholehto pohtii.
Perussuomalaisten nuorisojärjestö: Suomi tekee liikaa
Perussuomalainen nuoriso -järjestön kanta Glasgow'n neuvottelutuloksesta poikkeaa voimakkaasti muista Ylen haastattelemista nuorisojärjestöistä.
Puheenjohtaja Miko Bergbomin mielestä suuret saastuttajamaat, kuten Kiina ja Intia, eivät tee tarpeeksi. Suomi taas sitoutuu hänen mukaansa maksamaan liikaa ja tekee "vähän liikaakin" töitä ilmaston eteen.
– Meillä on jo entuudestaan käytössä monia tukimuotoja ulkomaille samaan aikaan, kun Suomen valtion velkaantuminen on äärimmäisen huolestuttavalla tasolla ja meidän omat ilmastotoimemme ovat maailman mittakaavassa hyvin kunnianhimoisella tasolla.
Hän sanoo, että on virheellistä ajatella pohjoisten teollisuusmaiden olevan vastuussa koko ilmastonmuutoksen torjunnasta, vaikka taustalla on vuosikymmenien fossiilipäästöt.
– Toimet pitää mitoittaa nykyhetken, ei vanhojen perisyntien mukaan.
Jatkossa ilmastotoimia tulisi odottaa Bergbomin mukaan maailman suurilta valtioilta eikä Suomelta.
– Suomi voisi hyvillä mielin lykätä omaa hiilineutraaliustavoitettaan vaikka kymmenellä vuodella, eikä meillä silti olisi yhtään hävettävää eurooppalaisessa saati globaalissa mittapuussa.
Vihreät nuoret: Köyhät maat kärsivät ja rikkaat eivät sitoudu riittävästi
Myös Vihreät nuoret ja opiskelijat -järjestön puheenjohtajan Peppi Seppälän mukaan saavutettu sopu ei ollut riittävä, mutta signaali oli oikea. Seppälää ilahduttaa, ettei enää väännetä siitä, onko ilmastonmuutos uhka ja pitääkö sille tehdä jotain.
– Puolentoista asteen lämpeneminen on se maksimi, mihin tähdätään. On oikea suunta, että edes tavoitteesta ollaan yhtä mieltä, vaikka keinot ovat riittämättömät.
Kiitosta saa myös ilmastorahoituksen lisääminen.
Vaikka suunta on oikea, petrattavaa riittää. Fossiilisia polttoaineita koskevat linajukset turhauttavat myös vihreitä nuoria, mutta myös globaalin oikeudenmukaisuuden toteutumisessa on puutteita.
– Köyhät maat kärsivät tästä enemmän, ja rikkaat maat eivät ole riittävästi sitoutuneet toimiin. Lisäksi luonnon monimuotoisuus jäi liian vähälle huomiolle. Vaikka asiaa on ryhdytty nostamaan näissä keskusteluissa esiin, ei välttämättä tiedosteta, mitä sen turvaaminen vaatii.
Päättäjiltä vihreät nuoret kaipaavat tiukempia toimia. Seppälä huomauttaa, että myös kansalaisyhteiskunnalla ja yrityksillä on tärkeä rooli sekä päätöksenteon ohjaajina että ilmastotoimijoina.
– Tarvitaan enemmän sitovia päästövähennystavoitteita ja kunnianhimoisempia aikatauluja niiden toteuttamiseen. Aivan kaikilla sektoreilla, kaikkien maiden ja niiden kaikkien toimijoiden tulee tehdä ilmastotekoja, hän päättää.
Yle pyysi kommentteja Glasgow'n lauselmaan suurimpien eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöiltä.
Lue lisää:
Analyysi: Blaa blaa blaa ei pelasta maailmaa mutta ilmastokokouksia ei kannata haudata elävältä