Hyppää sisältöön

Estonia-hylyn uusissa tutkimuksissa ei ole löytynyt mitään sellaista, mikä kumoaisi virallisen uppoamissyyn

Vuonna 1994 uponneen matkustajalautan hylystä löytyi viime syksynä iso repeämä. Viron ja Ruotsin onnettomuustutkintakeskusten johtajat kertoivat tiistaina Tallinnassa, että todennäköisin syy vaurioon on hylyn osuminen merenpohjan kallioon.

Viranomaiset kertovat uuden Estonia-tutkimuksen tuloksista
Viranomaiset kertovat uuden Estonia-tutkimuksen tuloksista
Rain Kooli

TALLINNA Estonia-hylyn tutkimukset päätettiin käynnistää uudelleen sen jälkeen kun Henrik Evertssonin johtama kansainvälinen tv-ryhmä oli viime vuonna löytänyt aluksen rungosta entuudestaan tuntemattoman repeämän.

Tiistaina pidetyssä tutkimusten väliraportin julkistamistilaisuudessa Viron onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Rene Arikas kertoi Ylelle, että mikään ei toistaiseksi kumoa matkustajalautan virallista uppoamissyytä.

Estonia-hylyn tutkimusta heinäkuussa 2021, mittauslaitteita lasketaan tutkimusalus R/V Electra af Asköltä mereen. Kuva: Stefan Jerrevang / EPA / AOP

Vuonna 1997 päättyneessä onnettomuustutkinnassa syyksi ilmoitettiin aluksen keulavisiirin irtoaminen kovassa merenkäynnissä.

– Tällä hetkellä ei ole minkäänlaisia perusteita väittää, etteivät vuoden 1997 raportin päätelmät pitäisi paikkansa, Arikas sanoi.

Hänen mukaansa tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia muun muassa hylystä löytyneiden vaurioiden alkuperän selvittämiseksi.

Viron onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Rene Arikasin mukaan Estonian uppoamisesta selvinneet pitää haastatella uudelleen. Kuva: Rain Kooli / Yle

Kansainvälisen kuvausryhmän löytämä repeämä vahvistettiin uusimmissa tutkimuksissa vähintään neljä kertaa 22 metrin kokoiseksi. Sen tarkan muodon vahvistaminen on hankalaa, koska vaurio yltää hylyn alle.

Sekä Rene Arikas että Ruotsin onnettomuustutkintalautakunnan varajohtaja Johan Bäckstrand olivat tiistaina Tallinnassa yhtä mieltä siitä, että repeämän todennäköisin syy on hylyn osuminen kallioperäiseen merenpohjaan.

– Tukholman yliopiston tutkimusten perusteella on erittäin todennäköistä että vaurio on syntynyt kontaktista merenpohjaan, Bäckstrand kertoi.

– Heti repeämän vieressä on avointa peruskalliota, ja repeämän kuvio vastaa kallioperän kuviota siinä kohtaa merenpohjaa, lisäsi Arikas.

Kyseisen repeämän lisäksi Estonian hylyssä on pienempiä vaurioita ja repeämiä, joiden alkuperän selvittämistä jatketaan. Tutkimuksia johtaa Viron onnettomuustutkintakeskus yhteistyössä ruotsalaisten onnettomuustutkijoiden ja Tukholman yliopiston kanssa.

Varsinaiset tutkimukset käyntiin maaliskuussa 2022

Rene Arikasin mukaan tänä vuonna toteutettiin vasta esitutkimus. Hylkyä, merenpohjaa ja virtauksia tutkittiin kaikuluotaimilla, robottikameroilla sekä erilaisilla antureilla.

Estonia-aluksen hylkyä ja merenpohjaa tutkittiin heinäkuussa 2021, tutkijat katsovat pohjasta otettuja kuvia tutkimusaluksella. Kuva: Stefan Jerrevang / EPA / AOP

Varsinaiset tutkimukset jatkuvat ensi keväänä. Maaliskuussa käynnistyvät ferromagneettiset tutkimukset antavat lisätietoa siitä, minkälaista metallia ja mihin kohtaan merenpohjaa Estonian hylystä on uppoamisen aikana irronnut.

– Lasertutkimuksella piirretään puolestaan hyvin tarkka kuva Estonian hylystä, Arikas kertoi.

Lisäksi tutkijoiden on tarkoitus haastatella uudelleen onnettomuudesta selvinneitä. Heti onnettomuuden jälkeisinä vuosina tehdyt haastattelut eivät hänen mukaansa olleet kovin laadukkaita.

– Kaikkia pelastuneita ei ole edes haastateltu. Toisia on puhuteltu hyvin pintapuolisesti, Rene Arikas totesi.

Lisätutkimuksilla on tarkoitus myös kartoittaa syitä autokannen rampin irtoamiseen. Irtonainen ja hylyn vieressä makaava ramppi tuli heinäkuussa suoritetuissa kuvauksissa yllätyksenä.

– Meillä oli alun perin tieto että se olisi toispuolisesti kiinni hylyssä. On kuitenkin aivan liian aikaista tehdä sen irtoamisen syistä mitään johtopäätöksiä, Arikas sanoi.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 17.11. klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Ruotsin radio sai videomateriaalia Estonian hylyn repeämästä – Professori: "Vauriot näyttävät paljon pahemmilta kuin odotin"

Estonian hylyltä julki uusia kuvia – tutkinnan johtaja: "Arviointi onnistui paremmin kuin uskalsimme toivoa"

Estonian hylystä löytyi kaksi uutta repeämää – Onnettomuustutkija: "Haluamme varoa johtopäätösten vetämistä"

Lähes 30 vuotta sitten uponneen Estonian hylkyä tutkitaan jälleen – löytyykö dokumenttisarjassa paljastuneille repeämille selitys?

Estonian hautarauha perutaan väliaikaisesti, jotta uudet tiedot aluksen uppoamisen syistä voidaan tarkistaa

Estonian tutkintatoimet salliva lakiluonnos valmisteilla – hylyn vauriot halutaan tutkia

Suosittelemme sinulle