Koronapandemia ajoi suomalaiset etätöihin koteihinsa jo viime vuoden keväällä. Alkuinnostus oli suurta. Ei enää jokapäiväistä sahaamista töihin ja takaisin, lasten hoitokuviot helpottuivat ja muitakin omia asioita saattoi hoitaa töiden lomassa.
Työnantajakin hyötyi: kalliita toimistotiloja saattoi karsia, matkakulut vähenivät ja sairauspoissaolot vähentyivät: moni hoiti työnsä kotoaan pikkuflunssassakin. Nyttemmin on havahduttu myös jatkuvan etäilyn huonoihin puoliin:
– Ihminen alkaa etääntyä työstä ja vieraantua koko työyhteisöstä. Ei enää oikein tunne uusia työntekijöitä, ja joku saattaa ruveta mökkiytymään: passivoituu, on siellä kotosalla vaan. Teams-kiloja kertyy, kun liikunta vähenee ja teams-ähky voi tehdä työstä puisevaa ja yksitoikkoista, kuvailee muutoksia kokenut työelämän asiantuntija, organisaatiopsykologi Pekka Järvinen organisaatiokonsultointi Praxis oy:stä Tampereelta.
– Erityisen merkittävää on, että ei ole enää spontaaneja tapaamisia työkavereiden kanssa kahvilla ja käytävillä, jossa voi vaihtaa kokemuksia työstä, purkaa työpaineita ja oppia toinen toisilta, Järvinen painottaa.
Huonontunut koronatilanne ja paluun tehnyt etätyösuositus muuttaa jälleen monien työpaikkojen ohjeita ja käytäntöjä.
Läheisyys on valtaa
Käytäväkeskusteluja pidetään monesti tyhjänpäiväisenä juoruiluna, mutta etäilijälle niiden loppuminen tietää samalla loppua työpaikan hiljaisille signaaleille. Ei enää kuule yhtä vaivattomasti, miten firmalla oikeasti menee ja mitä on ehkä vireillä. Eikä enää itse pääse kunnolla vaikuttamaan asioihin. Se voi jarruttaa omaa urakehitystäkin.
– Fyysinen läheisyys on valtaa. Sosiaalisissa verkostoissa ja keskusteluissa tapahtuva organisaatiopolitiikka antaa omaan urakehitykseen etulyöntiasemaa, jos on paikanpäällä toimistolla. Saa vaikutettua asioihin ja pystyy itse vaikuttamaan epävirallisissa vaikutuskanavissa päätöksiin niin, että ne ovat itselle suosiollisia, kuvaa tilannetta johtamisen ja organisoinnin apulaisprofessori Niina Nurmi Aalto-yliopistosta.
Etänä ajautuu helposti sivuraiteille omassa urakehityksessään ja on muutenkin ulkona "talon kuvioista".
– Kun etäilijä saa rajoitetusti tietoa muiden tekemisistä ja tarkoitusperistä, niin hän alkaa muodostaa omaa todellisuutta ja selityksiä toisten toiminnalle. Hän saattaa vetää ihan vääriä johtopäätöksiä, koska ei ole ollut paikalla näkemässä, miten asiat oikeasti menivät, Nurmi kuvaa.
Jatkuvan etätyön hyödyt ja haitat:
+ Ajan säästö, työssä käynnin helppous ja itsenäisyys
+ Vapautta järjestellä työt ja omat menot
+ Työnantaja säästää kustannuksissa ja sairauspoissaoloissa
+ Ei tarvitse vaihtaa paikkakuntaa työn takia
– Erakoituminen ja yhteisöllisyyden väheneminen
– Uusien työntekijöiden on vaikeampi päästä sisään työhön ja työyhteisöön
– Työn ja vapaa-ajan pitäminen erillään
– Sitoutuminen työhön, kehittämiseen ja työpaikkaan heikkenee
Työyhteisön liima hiipuu
Jatkuvassa etäilyssä on haittansa työnantajallekin. Järvisen mukaan työyhteisön liima, yhteisöllisyys, heikkenee, jos ei juuri nähdä toisia.
– Voi olla myös, että työntekijät eivät samalla lailla sitoudu työhön ja hankkeisiin. Esimiehen näkökulmasta myös johdettavien tunteminen ja heidän johtamisensa vaikeutuu merkittävästi. Taustalla voi olla jopa henkilökohtaisia ongelmia, jotka eivät tule esimiehen tietoon, kun ihminen on aina vaan kotosalla, Järvinen korostaa.
Erakon tapaus
Etätyön ongelmista huolimatta on ihmisiä, jotka haluavat pysyvästi hoitaa työnsä etänä ja karttavat visusti työpaikalle menoa. Järvinen löytää tälle useita syitä.
– Introverttityyppi ei kaipaakaan työyhteisöä samalla tavalla kuin seurallinen, sosiaalinen henkilö. Monet nuoret ovat jo opiskellessaan tottuneet etäopiskeluun ja haluavat jatkaa etänä töissäkin. Ylipäätään ihmisiä viehättää oma vapaus ja että voi järjestellä asioita omalla tavallaan.
Joskus etäilyn taustalla voivat olla vaikeudet työpaikalla. Järvisen mukaan etätyöllä voidaan välttää joitain työyhteisön konflikteja, jotka työpaikalla saattaisivat kärjistyä.
– Osa ihmisistä ei halua mennä työpaikalle, jos siellä on huono henki ja ihmisten välisiä jännitteitä tai on kokemuksia työpaikkakiusaamisesta. Kiusaaminen ei ole teamsissa niin helppoa kuin livenä.
Järvisen mukaan etätyöskentelyn ongelmista on toistaiseksi kertynyt melko vähän kokemuksia.
– Aika näyttää, vähenevätkö työyhteisöjen konfliktit ja kiusaamiset etätyöskentelyn seurauksena.
Ei väkisin työpaikalle
Nurmen mielestä vannoutunutta etäilijää ei kannata väkisin pakottaa työpaikalle.
– Miettisin sellaisen henkilön työroolia ja tehtäväkokonaisuutta. Jos esimerkiksi ei tarvitse koordinoida työtehtäviä kenenkään kanssa ja pystyy hoitamaan sen kokonaan itsenäisesti, niin mikä ettei, Nurmi pohtii.
Ja jos etäilijä hoitaa hommansa, niin so what? Onko kollegojen tapaaminen ylimainostettu juttu?
– Jos ajatellaan organisaation toimintaa, ei riitä, että henkilö vain hoitaa oman leiviskänsä. On myös tärkeää, että ihmiset ovat kehittämässä työtä. Ihmiset oppivat toinen toisiltaan tavatessaan tosiaan ja uudet ihmiset pääsevät sisälle työpaikkaan. Joillekin työpaikka voi olla ainoa merkittävä yhteisö, johon haluaa kuulua, Järvinen sanoo.
– Työnantajan näkökulmasta on merkittävää, että ihmiset kokevat olevansa töissä juuri siinä kyseisessä työpaikassa. Jos ollaan pelkästään etänä, niin aika äkkiä hiipii mieleen, että on yhdentekevää, mikä se työnantaja on. Silloin irtisanoutumiskynnys varmasti laskee, Järvinen veikkaa
Niin Nurmen kuin Järvisenkin mielestä ns. hybridimalli eli etä- ja läsnätyön yhdistelmä tulee jatkossa olemaan yleistä Suomessa työtehtävissä, joissa se on mahdollista.
– Esimerkiksi läppäritöissä työntekijät pitävät saavutettuna etuna, että voivat joskus jäädä kotitoimistolle työskentelemään, Nurmi toteaa.
Pelisäännöt tarvitaan
Järvinen korostaa korona-ajan etätyökauden tuoneen samalla uutta ymmärrystä läsnätyön merkityksestä.
– Etätyö on tullut jäädäkseen, mutta samalla on tullut ymmärrys siitä, että tarvitaan lähikontakteja, tutustumista ja yhdessä tekemistä. Työpaikan ja työtehtäviin sitoutumisen kannalta kasvokkain keskustelu on todella tärkeätä, Järvinen sanoo.
Etä- ja läsnätyötä siis tarvitaan. Nurmen ja Järvisen mielestä on kuitenkin tärkeää, että työpaikoilla sovitaan selkeät pelisäännöt etä- ja läsnätöihin. Muuten ollaan ongelmissa.
Voit keskustella aiheesta maanantai-iltaan klo 23:een asti.
Lue lisää:
Yli miljoona suomalaista työskennellyt etänä – missä etätyöehdoista pitäisi päättää?
Kysely: Enemmistö tyytyväisiä etätyöhön, mutta työkavereiden seuraa on ikävä