Vihreiden kansanedustaja Satu Hassi on turhautunut siitä, että hallitus ei edistä hyviä ilmastolinjauksiaan johdonmukaisesti. Suomi ajoi tavoitteita vielä kaksi vuotta sitten EU-puheenjohtajakaudellaan.
– EU:n metsäasetuksessa on kyse siitä, että koko ilmastosavottaa ei voida hoitaa veronmaksajien rahoilla. Tarvitaan myös yksityisiä sijoituksia ja kriteerit, minkälaiset investoinnit tukevat ilmastonmuutoksen hillintää, Hassi sanoo.
Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet edellyttävät Hassin mielestä sitä, että eri toimialoille kuten metsäalalle luodaan omat kriteerit ekomerkin saamiseksi.
– Nyt on kysymys ilmastoekomerkin kriteereistä, ja hallitus asettui vastustamaan niitä.
Metsälinjaus jakoi hallituskumppanit
Eripurainen metsälinjaus liittyy EU:n kestävän rahoituksen asetukseen eli taksonomiaan. Unioni pyrkii ohjaamaan jatkossa sijoituksia niin, että ne tukisivat ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä hankkeita.
Suomi aikoo äänestää metsiin ja ilmastoon liittyvää asetusta vastaan. Hallituksen enemmistö päätyi vastustamaan asetusta, mutta vihreät ja vasemmistoliitto jättivät eriävän mielipiteen päätöksestä.
"Metsäpäätökset omissa käsissä"
Kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) muistuttaa, että Suomi on sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan. Hän pitää tärkeänä, että jokainen maa saa pitää metsäpäätökset omissa käsissään.
– Siten voimme kasvattaa metsiämme ja hoitaa hyvin jatkossakin, Kalmari sanoo.
Hassin vetämä eduskunnan suuri valiokunta voi halutessaan ottaa Suomen kielteisen kannan vielä käsittelyyn, jolloin siitä myös äänestetään.
Jos äänestykseen mennään, Suomen kanta säilyy todennäköisesti kielteisenä, sillä suuret oppositiopuolueet ovat jo ilmoittaneet vastustavansa säädöstä.
MTK näkee metsäasetuksessa uhkakuvia
MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola näkee EU:n metsäasetuksessa uhkakuvia suomalaisen metsänomistajan kannalta.
– Pohjasäädös EU:n taksonomiassa on fiksu. Ilmastokriteereissä on kuitenkin haastavia elementtejä. Pitäisi katsoa yksittäistä maanomistajaa laajempia kokonaisuuksia, Mäki-Hakola pohtii.
Mäki-Hakolan mukaan ilmastokriteerien jälkeen EU:ssa ryhdytään tutkailemaan ympäristökriteereitä. Ne sisältävät MTK:n mielestä paljon yksittäiseen metsänomistajaan liittyviä asioita.
– Järjestelmä on tarkoitettu finanssisektorille ja isolle teollisuudelle, mutta isoimmat vaikutukset valuvat metsänomistajalle.
WWF Suomen ilmastoasiantuntija Bernt Nordman ihmettelee hallituksen toimintaa ilmastoasioissa.
– Hallitus on sitoutunut ilmastokriisin ratkaisemiseen ja luontokadon pysäyttämiseen. Kun EU:sta tulee hyviä ehdotuksia, nyt sitten vastustetaan ihmeellisin perustein. Taksonomia ei vaikuta mitenkään suomalaisen metsänomistajan mahdollisuuksiin tehdä päätöksiä.
Katso koko A-Talkin lähetys Yle Areenasta.
Lue lisää: