Hyppää sisältöön

Uusi vihreä sisäministeri Krista Mikkonen pitää opposition välikysymystä haitallisena Suomen kansalliselle turvallisuudelle

Sisäministeri Mikkosen mukaan oppositio haluaa tuoda julkiseen keskusteluun asioita, jotka eivät sinne kuulu. Mikkonen aloitti tänään sisäministerinä. Ympäristöministerinä aloitti Emma Kari. Molempien ministereiden tontilla poliittinen keskustelu käy tällä hetkellä kuumana.

Uusi sisäministeri Krista Mikkonen kommentoi opposition välikysymystä tiedotustilaisuudessa
Uusi sisäministeri Krista Mikkonen kommentoi opposition välikysymystä tiedotustilaisuudessa

Uusi sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) arvostelee opposition välikysymystä Suomen varautumisesta hybridivaikuttamiseen.

Oppositio jätti tällä viikolla yhteisen välikysymyksen Puolan ja Valko-Venäjän tilanteen kärjistäessä keskustelua rajaturvallisuudesta myös Suomessa. Tänään sisäministerinä aloittanut Mikkonen joutuu ensitöikseen vastaamaan välikysymykseen eduskunnan suuressa salissa.

Uuden sisäministerin mukaan opposition välikysymys on osoitus siitä, että Valko-Venäjän ja Puolan rajalla nähty hybridivaikuttaminen on saavuttanut jo osittain tavoitteitaan.

– Hieman hämmästyttää se, että välikysymyksen kautta halutaan tuoda julkiseen keskusteluun asioita, jotka eivät kuulu julkisen keskustelun alle, Mikkonen sanoi ministerivaihdoksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Mikkonen vieroksuu sitä, että julkisuudessa vaaditaan hyvin yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten Suomi toimisi missäkin tilanteessa. Mikkosen mukaan tiedot Suomen varautumisesta halutaan pitää pienessä piirissä lähinnä viranomaisten tiedossa.

– Ymmärrän hyvin, että tämä on sellainen kysymys, josta poliittisesti halutaan lähteä etsimään erilaisia ristiriitoja, mutta en pidä sitä meidän kansallisen turvallisuutemme näkökulmasta hyvänä asiana.

Oppositipuolueet haluvat pikaisesti Suomen lainsäädäntöön hätätilapykälät, joiden nojalla turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voitaisiin keskeyttää ja Suomen rajat tarvittaessa sulkea väliaikaisesti.

Mikkosen mukaan Suomella on mahdollisuus jo nykylainsäädännön puitteissa mahdollisuus varautua ja tehdä toimenpiteitä, mikäli näyttää siltä, että Suomella olisi tarve sulkea raja-asemia. Mikkosen mukaan Suomessa on tehty varautumista vuoden 2015 ja 2016 pakolaiskriisin kokemusten pohjalta, mutta hän ei mennyt yksityiskohtiin.

Mikkosen mukaan Puolan rajalle ei saa syntyä humanitaarista kriisiä, mutta hän ei sanonut, miten asia pitäisi ratkaista. Mikkonen ei ottanut kantaa myöskään siihen, pitäisikö rajalle jumiin jääneet ihmiset päästää EU:n alueelle.

Vihreiden uusilla ministereillä vastassa isoja haasteita

Vihreiden ministerit vaihtuivat tänään virallisesti klo 11 alkavassa presidentin esittelyssä Valtioneuvoston linnassa.

Mikkonen siirtyi ympäristöministerin tehtävästä sisäministeriksi. Uutena ympäristöministerinä aloittaa vihreiden eduskuntaryhmää johtanut Emma Kari. Vaihdokset johtuvat vihreiden puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon perhevapaasta.

Emma Kari antoi vakuutuksensa tänään perjantaina presidentin esittelyssä Valtioneuvoston linnassa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Uusille ministereille ei ole luvassa kevyttä aloitusta tehtävissä. Sekä sisäministerin että ympäristöministerin työpöydällä on monta poliittisesti kiistanalaista aihetta, jotka jakavat hallitusta myös sisäisesti.

Kari on saanut tuntumaa edessä odottavista ristiriidoista, kun keskustan hallinnoima maa- ja metsätalousministeriö ryhtyi tällä viikolla täsmentämään Karin Ylen Aamussa antamia lausuntoja Twitterissä.

Karin sanomisista saattoi saada käsityksen (siirryt toiseen palveluun), että Suomi on sitoutunut suojelemaan 30 prosenttia metsistään. Karin esiintymisen jälkeen naapuriministeriö halusi painottaa julkisesti Twitterissä, että kyse on EU:n biodiversiteettistrategiaan kuuluvasta tavoitteesta koko EU:n alueella.

Tänään Kari ilmoitti tiedotustilaisuudessa perustavansa ensitöikseen työryhmän valmistelemaan Suomen kansallisen sitoumuksen täyttämistä suojelutavoitteen osalta.

Karin mukaan EU:n tavoite 30 prosentin maa- ja sisävesialueiden suojelusta pitäisi ottaa myös kansalliseksi vähimmäistavoitteeksi. Työryhmä aloittaa työnsä alkuvuodesta.

– EU:n biodiversiteettistrategia antaa meille hyvän kehyksen. Mielestäni on päivänselvää, että Suomen pitää pystyä vähintään tähän, Kari sanoi tiedotustilaisuudessa.

Ympäristöministeriön virkamiesten arvion mukaan Suomen maa- ja sisävesialueista on suojelun piirissä tällä hetkellä noin 20 prosenttia. Arviointityö on edelleen kesken. EU:n biodiversiteettistrategiassa tavoitellaan suojelun lisäämistä vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastoministeri Kari saa varautua myös keväällä odottaviin neuvotteluihin hallituksen ilmastotoimista. Syksyn budjettiriihessä kiista ilmastotoimista saatiin ratkaistua niin kutsutulla ”perälautakirjauksella”, jonka mukaan Suomen päästövähennystavoitteiden toteutumista arvioidaan maaliskuussa 2022.

Mikäli jo sovitut keinot eivät riitä, päättää hallitus samalla ”mahdollisesti tarvittavista” uusista toimista.

– Jos toimet eivät riitä, niin sitten niitä tehdään lisää, Kari sanoi tiedotustilaisuudessa.

Yksimielisyyden löytäminen ilmastotoimista ei ole ollut hallituksessa helppoa ja hallituksen sisällä on jo tässä vaiheessa erimielisyyttä siitä, ollaanko uusien toimien tekemiseen sitouduttu vai ei.

* Juttua päivitetty klo 15.15: Lisätty ympäristöministeriön virkamiesten arvio suojelun tasosta Suomessa tällä hetkellä.

Lisää aiheesta:

Vihreät päätti ministereistään: Krista Mikkonen siirtyy sisäministeriksi, Emma Kari tuuraamaan ympäristö- ja ilmastoministerinä

Suosittelemme sinulle