Helsingin poliisi on antanut Poliisihallitukselle selvityksen toimistaan Elokapinan mielenosoituksessa 8. lokakuuta.
Osana mielenosoitusta joukko elokapinalaisia kahlitsi itsensä Valtioneuvoston linnan eteen. Poliisi päätti mielenosoituksen noin kolme tuntia sen alkamisen jälkeen.
Poliisilaitos katsoo, että saadun selvityksen mukaan mielenosoituksen päättämiseen on ollut lailliset perusteet.
Mielenosoittajille annettiin mahdollisuus muuttaa toimintaansa sellaiseksi, joka voitaisiin kokoontumisvapautena turvata. Mielenosoituksen päättäminen koski käytännössä vain Valtioneuvoston linnan pääsisäänkäyntien hallintaa ja tukkimista, poliisin tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan.
Myös alueen haltija oli pyytänyt mielenosoituksen siirtämistä tai purkamista Valtioneuvoston linnan sisäänkäynneiltä.
Ristiriitaisia viestejä turvallisuusuhasta
Tiedotteen mukaan operaation johtaja katsoi, että mielenosoitus muodosti Valtioneuvoston linnaan ja sen sisällä olleisiin suojattaviin henkilöihin kohdistuvan turvallisuusuhan.
Jälkikäteen on selvityksen mukaan kuitenkin voitu todeta, ettei mielenosoitus muodostanut konkreettista turvallisuusuhkaa.
– Tapahtuma-aikaan julkaistuissa tiedotteissa käytetyissä sanavalinnoissa on osittain epäonnistuttu. Poliisilaitoksen on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota viestinnän sanavalintoihin, tiedotteessa sanotaan.
Poliisi kertoi heti mielenosoituksen jälkeen, että Valtioneuvoston linnan turvahenkilöt ohjasivat presidentin, ministerit ja virkamiehet ulos vaihtoehtoisten reittien kautta turvallisuusuhan vuoksi. Presidentti Sauli Niinistö sekä ministerit Li Andersson ja Annika Saarikko kuitenkin viestittivät kulkeneensa normaalien reittien kautta.
Myöskään valtioneuvoston linnan valmiusyksikkö ei pitänyt tilannetta uhkaavana, vaan kuvasi tunnelmaa linnassa perjantai-iltapäivänä rauhalliseksi.
Joidenkin mielenosoittajien kiinniotto kesti yli 24 tuntia
Poliisi otti paikalla kiinni 51 mielenosoittajaa, joista joidenkin kiinniotto kesti yli 24 tuntia.
Poliisin mukaan rikosperusteisesti kiinniotettuja on esitutkinnassa epäilty törkeästä julkisrauhan rikkomisesta, kokouksen estämisestä ja niskoittelusta poliisia vastaan. Riippumatta käsillä olevan asian rikosnimikkeistä, vapaudenmenetyksen keston olisi tullut olla tässä asiassa mahdollisimman lyhyt, tiedotteessa todetaan.
Asiaan liittyen on tilanneorganisaation aikana ja jälkikäteen pyydetty konsultaatiota asiaan määrätyltä aluesyyttäjältä.
Poliisilaitos ei ota kantaa rikosnimikkeisiin, koska tutkinta on kesken.
Kolme kehityskohtaa
Poliisipäällikkö Lasse Aapio nostaa esille kolme selvityksestä noussutta asiaa, joita Helsingin poliisilaitoksen tulee kehittää omassa toiminnassaan.
Ensinnäkin viranomaisten välistä yhteistyötä on kehitettävä entisestään.
Lisäksi viestinnän tulisi olla selkeää, oikea-aikaista ja luotettavaa, Aapio toteaa.
– Viestinnässä meidän tulee olla entistäkin tarkempia, minkälaisia sanamuotoja käytämme ja missä ja millä tavoin viestimme. Kolmanneksi meidän on jatkossa kiinnitettävä huomiota tutkintatoimien riittävään resursointiin, jotta tutkintatoimet voidaan hoitaa viipymättä, eikä vapaudenmenetys kestä pidempään kuin on välttämätöntä, Aapio sanoo.
Lue myös:
Poliisihallitus aloittaa selvityksen poliisin toiminnasta Elokapinan mielenilmauksessa