Vanha puhelinkeskus Helsingissä kätkee sisäänsä aarteita vuosikymmenten takaa.
Puhelinmuseon sydän on ensimmäinen pohjoismainen automaattinen puhelinkeskus, joka otettiin käyttöön vuonna 1922. Keskus palveli töölöläisiä 63 vuotta. Alkuperäiseen asuunsa jätetty noin 2000 numeron kokonaisuus on yhä toimintakunnossa.
Yleisö pääsee ihastelemaan koko komeutta vapaasti kuitenkin vain kerran vuodessa. Tänä vuonna Elisan Puhelinmuseon avointen ovien päivä oli perjantaina 19. marraskuuta.
– Museo toimii vapaaehtoistoimin, minkä vuoksi aukiolo on rajoitettua. Sopimuksen mukaan vierailu kuitenkin aina järjestetään, kertoo Elisan Puhelinmuseon toiminnasta vastaava Anna Savikko.
Museosta löytyy muun muassa vanhoja puhelinluetteloita, antiikkipuhelimia ja tuoreempaakin tekniikkaa. Museossa voi myös tutustua esimerkiksi puhelinvastaajiin ja faksilaitteisiin sekä puhelinverkon rakennustekniikkaan.
Harvinaisuuksiakin museosta löytyy, kuten presidenttien vanhoja puhelimia ja 1800-luvun lopulta peräisin oleva vihellyskutsupuhelin.
– Vihellyskutsupuhelin toimi samalla periaatteella kuin lanka, joka on viritetty kahden tölkin välille. Kun puhelimeen vihelsi, se kuului toisessa päässä olevalle henkilölle, joka tiesi siten vastata puheluun, Savikko kertoo.
Ensimmäiset puhelinkeskukset olivat käsivälitteisiä. Keskuksenhoitajia, jotka useimmiten olivat naisia, kutsuttiin "sentraalisantroiksi". Myöhemmin keskukset muuttuivat automaattisiksi.
– Minua viehättää ajatus siitä, että sentraalisantrojen avulla palvelut toimivat vuorokauden ympäri, ja nyt 24/7 on arkipäivää kaikille. Aina on palvelua saatavana, ja tietoa välitetään valtava määrä puhelinverkossa, Savikko toteaa.
Lue seuraavaksi:
Uutisvideot: Tunnistavatko lapset vanhan puhelimen?
Kännykkä on jyrännyt monta arjen esinettä – jäitkö kaipaamaan näistä jotakin?