Hyppää sisältöön

Suomalaisyritys loi hiiliviljelyn helpottamiseksi verkkopalvelun, joka kertoo viljelijälle, onko hänen peltonsa hiilinielu vai päästölähde

Maatalouden hiilipäästöt eivät ole tilastollisesti pudonneet 2000-luvulla lainkaan. Biocode oy:n toimitusjohtaja Ernesto Hartikaisen mielestä se ei ole viljelijöiden syy.

Viljelyn keinoilla voidaan vaikuttaa peltojen hiilensidontaan. Kuvituskuvassa suomalaista maaseutua Kouvolan Inginmaalla. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle
Johannes Blom

Maatalouden päästöt ovat olleet kuluneen syksyn kuuma peruna ilmastokeskustelussa.

Useilla muilla sektoreilla on esitetty päästötavoitteita ja vähennetty hiilipäästöjä, mutta maatalouden päästökäyrä on pysynyt tasaisena koko 2000-luvun (siirryt toiseen palveluun).

Viime vuonna maatalouden tuottamat kasvihuonekaasut vastasivat noin 14:ää prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.

Nyt tilanteeseen halutaan muutos: syksyn aikana ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat löytäneet konsensuksen päästövähennysten tarpeellisuudesta. Linjassa kulkevan ulostulon esitti kesällä myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, joka haluaa maatalouden päästöt reippaaseen laskuun (siirryt toiseen palveluun).

Päästövähennysten tavoittelu ja nykyinen peltojen pinta-alaa painottava tukijärjestelmä eivät pelaa hyvin yhteen, sillä maatalouden vähähiilistäminen lepää pitkälti maaperäpäästöjen vähentämisen varassa.

Tukiremontin lisäksi MTK:n arvion mukaan tarvitaan tietoa ja tutkimusta, jolla hiiliviljelyä voidaan edistää.

Elintarvikkeiden ilmastovaikutusten arviontiin tarkoitettuja verkkopalveluita kehittävän Biocode oy:n toimitusjohtaja Ernesto Hartikaisen mukaan yksittäistä viljelijää ei kannata syyllistää päästöistä.

– Yksittäisiltä viljelijöiltä on puuttunut helppokäyttöiset työkalut, joilla voisi ymmärtää omia päästöjään ja ohjata toimintaa vähäpäästöisemmäksi, Hartikainen kertoo.

Biocode oy:n toimitusjohtaja Ernesto Hartikainen Viikin koepellon laidalla. Yritys tekee yhteistyötä muun muassa näillä pelloilla mittauksia tekevän Ilmatieteen laitoksen kanssa. Kuva: Joni Tammela / Yle

Alkutuotanto muodostaa suurimman osan elintarvikkeen hiilijalanjäljestä. Hiiliviljelyä tukevan palvelun lisäksi Biocode on kehittänyt elintarvikeyritykselle laskentatyökaluja (siirryt toiseen palveluun) koko tuotantoketjun hiilijalanjäljen arviointiin.

Tietotekniikka yhdistää viljelijän ja tutkimustiedon

Viljelyn ei tarvitse olla ainoastaan päästölähde. Peltojen biomassa myös sitoo hiiltä ja varastoi sitä maaperään. Hiiliviljelyllä tarkoitetaan viljelytapaa, joka maksimoi hiilensidonnan kannalta hyviä käytäntöjä.

Hiilensidontaan ja maaperäpäästöihin vaikuttavat esimerkiksi maalaji, maanmuokkaus ja peltojen hiilisyöte kuten aluskasvillisuus.

Biocoden kehittämä palvelu kertoo viljelijän syöttämän datan perusteella, onko hänen peltonsa hiilinielu vai päästölähde, jopa yksittäisen peltolohkon tarkkuudella.

– Viljelijä syöttää järjestelmään tiedot siitä kuinka paljon lannoitetta ja mitä lannoitetyyppejä on käytetty, kuinka paljon siemeniä on kylvetty ja millaista maaperää pelto on. Nämä ovat viljelijälle tuttua ja arkisia tietoja, Hartikainen kertoo.

"Tutkimus pyrkii selvittämään asioita jopa atomin tasolla, ja laskentamenetelmiä voi aina parantaa. Ilmastohaasteeseen vastaamisen kannalta kuitenkin riittää, kun tiedämme jo näiden toimien vievän oikeaan suuntaan."

Ernesto Hartikainen, Biocode

Järjestelmä yhdistää nämä tiedot ja tutkimuksen. Laskennassa käytetään kansainvälisen IPCC-ilmastopaneelin (siirryt toiseen palveluun) kehittämiä laskentamenetelmiä hiilinielujen arviointiin.

Biocode on viljelijöiden neuvontaan keskittyneen ProAgrian ja Minun maatilani -suunnitteluohjelmiston kehittäneen Mtech Digital Solutionsin perustama.

Hartikaisen mukaan neuvonta on keskeisessä osassa maanviljelyn muutosta ja Biocoden analytiikkapalvelut auttavat ProAgria-keskuksia tässä työssä.

Vaikka hiiliviljelystä kaivataan yhä lisää tutkimustietoa, ei Hartikainen pidä sitä esteenä toiminnalle.

– Tutkimus pyrkii selvittämään asioita jopa atomin tasolla, ja laskentamenetelmiä voi aina parantaa. Ilmastohaasteeseen vastaamisen kannalta kuitenkin riittää, kun tiedämme jo näiden toimien vievän oikeaan suuntaan.

Esimerkiksi nämä asiat vaikuttavat hiiliviljelyyn:

  • Maalaji. Kivennäismailla oikealla viljelytavalla saadaan sidottua hiiltä maahan, mutta orgaaninen maa-aines, kuten suuren osan maaperäpäästöistä tuottava turvemaa vapauttaa hajoamisprosessien yhteydessä kasvihuonekaasuja ilmakehään.
  • Maankäyttö. Hiilensidontaan vaikuttaa se, viljelläänkö peltoa vai onko se kesantona eli odottamassa maapohjan palautumista intensiivisen viljelyn jäljiltä.
  • Maanmuokkaus. Kyntämisellä on suuri vaikutus maaperään. Maan laatua voidaan parantaa keventämällä muokkausta tai siirtymällä suorakylvöön, joka on päästöjen kannalta täyskyntöä parempi vaihtoehto.
  • Hiilisyöte. Hiilisyötteellä tarkoitetaan esimerkiksi hiiltä sitovan aluskasvillisuuden pitämistä pelloilla sadonkorjuun jälkeen. Myös lannan tai orgaanisten lannoitteiden käyttö auttaa varastoimaan hiiltä maaperään.

Hartikainen arvioi, että hiilijalanjäljen laskentaa ja elinkaariarviointia on aiemmin pidetty liian monimutkaisena. Toimitusjohtajan mukaan uudet työkalut tuovat maataloussektorille kaivattua asiantuntemusta yksinkertaisesti paketoituna.

Toinen suuri haaste on ollut se, miten ilmastotoimista hyödytään taloudellisesti alkutuotannossa. Hartikaisen mukaan hiiliviljelytoimenpiteet ja tehokkuus eivät välttämättä ole ristiriidassa, sillä paremmin voiva maaperä voi tuottaa suurempia satoja.

Hyvinvoiva maaperä huolehtii itsestään, sillä silloin avuksi saadaan maan lukuisat pienet eliöt, jotka tarjoavat ilmaista insinöörityötä.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 23.11. klo 23:een asti.

Lue myös:

"Ollaan sitten hiiliviljelijöitä ja päästöjen vähentäjiä" – turvepellon omistaja kertoo, miksi maatalouden ilmastotoimet jumittavat

Vihtiläistilalliset ovat tehneet ilmastonmuutosta ehkäisevää hiiliviljelyä tietämättään jo toistakymmentä vuotta – "Se on meille helppoa"

Turvepelloista tuli kirosana, maanviljelijät Ville Junnila ja Tuomo Latvala pelkäävät elantonsa puolesta: “Tässä on ilmastohysteria käynnissä"

Turvepelloilla piilee mahdollisuus helppoihin ja nopeisiin päästövähennyksiin, mutta uudet maataloustuet eivät tällaisiin ilmastotoimiin kannusta

Suosittelemme sinulle