Hyppää sisältöön

Asiantuntija kertoo viisi syytä, miksi koronatartuntojen määrä nousee juuri nyt

Sairaalahoidon tarve puolittuisi, jos rokotekattavuus nousisi esimerkiksi kaikissa ikäryhmissä neljä prosenttiyksikköä, laskee Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet.

Sairaanhoitaja Antti Laitinen antaa rokotteen Jätkäsaaressa.
Jaksaa, jaksaa. Suomalaisten pitäisi ottaa rokotteita vielä aktiivisemmin, jotta rokotekattavuus paranisi. Kuva on otettu lokakuussa Jätkäsaaressa Helsingissä. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle
Anu Leena Hankaniemi

Rokotekattavuus on noussut, mutta koronaepidemia ei näytä vieläkään laantumisen merkkejä. Miksi näin?

Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet näkee tähän viisi syytä.

1. Rokotekattavuus ei riitäkään

– Nykyinen rokotekattavuus ei ole riittävän korkea. 80 prosenttia ei riitä, sanoo Mika Rämet.

Tämänhetkinen rokotekattavuus ei ole professorin mukaan riittävän hyvä vielä laumasuojaan. Siitä syystä tapauksia tulee jatkuvasti lisää ja siitä syystä sairaalahoidossa on yhä paljon koronapotilaita.

Lue myös: Tällainen koronatilanne Suomessa on nyt

Helpoin tapa vähentää sairaalajaksoja on ottaa rokote. Jokaista viittä rokotettua yli 60-vuotiasta kohden vähenee yksi sairaalahoitojakso.

Epidemian kannalta nuorten aikuisten rokotekattavuuden nostaminen on keskeistä. Sairaalahoidon tarpeen kannalta puolestaan etenkin yli 60-vuotiaiden rokotekattavuuden parantaminen on tärkeää.

– Sairaalahoidon tarve puolittuisi, jos rokotekattavuus nousisi esimerkiksi kaikissa ikäryhmissä neljä prosenttiyksikköä.

Rämet arvioi blogissaan (siirryt toiseen palveluun), miten paljon korona vie vielä suomalaisia sairaalaan. Tämänhetkisellä rokotekattavuudella vuoden aikana tulee hänen arvionsa mukaan vielä noin 30 000 sairaalahoitojaksoa. Professorin arvio ei ole edes synkimmästä päästä. HUS arvioi aiemmin, että määrä voi olla jopa kaksinkertainen tähän verrattuna.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet arvioi, että ilman rokotekattavuuden nousua sairaalajaksoja on Suomessa koronan takia vielä kymmeniä tuhansia. Arkistokuva. Kuva: Joni Tammela / Yle

Kustannuksia hoitojaksoista on odotettavissa professorin mukaan lähes 500 miljoonaa, elleivät suomalaiset hae rokotteita nykyistä aktiivisemmin.

Vaikeat sairastapaukset aiheuttavat myös paljon inhimillistä kärsimystä.

2. Deltavariantti aiheuttaa oireita myös rokotetuille

Koronaepidemia kestää ja kestää, koska deltavariantti tarttuu niin helposti. Virus käy professorin mukaan läpi väistämättä koko yhteiskunnan.

– Deltavariantti tarttuu helpommin ja voi tehdä lieväoireisiä limakalvoinfektioita myös rokotetuille.

Rokotetut voivat tartuttaa tietämättään koronavirusta rokottamattomille ja aiheuttaa heille vakavan tautimuodon, vaikka tartuttamisen riski onkin selvästi vähäisempi kuin rokottamattomilla.

3. Deltavariantti tarttuu helposti lapsiin

Suurin osa uusista koronatapauksista on nyt alle 20-vuotiailla. Alle 10-vuotiaiden osuus on professorin mukaan korostunut. Lapsia ei edes testata välttämättä, joten todelliset määrät voivat jäädä piiloon.

Alle 12-vuotiaita ei Suomessa vielä rokoteta. Yleensä tauti on heillä lievä tai ei aiheuta oireita ollenkaan.

Koronavirus voi kuitenkin tarttua lasten kautta muihin perheenjäseniin tai muihin. Tämä on yksi syy, miksi epidemia kestää.

4. Rokottamattomia on yksinkertaisesti liian paljon

Rokottamattomia on liian paljon, Rämet sanoo. Suomessa on yhteensä lähes 1,4 miljoonaa rokottamatonta.

– Virus on tullut jäädäkseen meidän riesaksemme, se ei häviä minnekään. Jokaiselle tulee se joskus vastaan ja oleellinen kysymys on, onko elimistö valmistautunut.

Viruksen vaarallisuus rokottamattomalle ei ole hävinnyt. THL:n mukaan rokottamattomat ovat päätyneet erikoissairaanhoitoon elo-lokakuun aikana 19 kertaa todennäköisemmin ja tehohoitoon 33 kertaa todennäköisemmin kuin rokotetut.

Tautiin liittyviä kuolemia oli 17. marraskuuta mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 236.

5. Kontakteja ihmisten välillä enemmän

Koronaepidemia on kestänyt jo kauan. Kohonneen rokotekattavuuden ansiosta järeitä rajoituksia ei ole nyt koko ajan voimassa.

– Kontakteja on enemmän ja siksi tauti leviää, Rämet sanoo.

Toisaalta rokotettujen ja lasten tulisi professorin mukaan saada elää mahdollisimman normaalisti.

Uusi koronarokote tulossa

Euroopan lääkevirastosta odotetaan vihreää valoa uudelle koronarokotteelle. Novavaxin proteiinipohjainen koronarokote voi houkutella niitäkin, jotka ovat suhtautuneet mRNA-rokotteisiin jostain syystä kriittisesti. Tämä koronarokote on tehty perinteisesti, eikä käytä uutta teknologiaa.

Euroopan unionilla on hankintasopimus rokotteesta.

– Se voisi olla houkuttava vaihtoehto. En kyllä jäisi itse rokottamattomana odottamaan tätä. Ollaan tyytyväisiä siihen, että meillä käytössä olevat rokotteet ovat osoittautuneet hyvin turvallisiksi ja hyvin tehokkaiksi vakavaa koronatautia vastaan.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 23.11. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Kunnat jakavat kolmansia koronarokoteannoksia jo täyttä häkää – näin selviää, milloin on oma vuorosi

Onko rokottamattomuus syy rajoittaa elämää vai onko se syrjintää? Näin vastaavat eettisyyteen perehtynyt filosofi ja yhdenvertaisuusvaltuutettu

"Terveysasemat ovat helisemässä Helsingissä" – synkentyneen koronatilanteen ja hoitovelan tuomia jonoja puretaan nyt viikonlopputöinä

Suosittelemme sinulle