Valkohäntäpeurojen kannan kasvu aiheuttaa harmia metsätalousyrittäjille.
Valkohäntäpeuroja on Suomessa yhteensä noin 125 000. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Satakunnassa kannan koko on noin 17 000 peuraa.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n asiantuntijan mukaan kantojen kasvu näkyy suoraan tuhojen lisääntymisenä esimerkiksi taimikoissa.
– Metsätaloudessa kantojen ja tuhojen kasvu näkyy erityisesti lehtipuun uusiutumisessa. Lehtipuu ei ehdi uusiutua ja se olisi arvokasta luonnon monimuotoisuuden kannalta, sanoo MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Markus Nissinen.
Nissisen mukaan ongelmana ei ole yksin valkohäntäpeura, vaikka sen kanta kasvussa onkin.
– Hirvieläinkannat ylipäätään ovat liian suuria.
Ongelma on huomattu myös Luvialla
Peurojen aiheuttamia vahinkoja on huomannut viime aikoina myös luvialainen maanviljelijä Matti Luotola.
Hänen maillaan harmia ovat aiemmin aiheuttaneet lähinnä hirvet.
– Hirvi ei syö ihan lyhyttä taimikkoa, nämä olivat muutaman kymmenen sentin mittaisia taimia. Niitä oli syöty aika laajaltakin alueelta, Luotola sanoo.
Taimet heräsivät kesällä vielä eloon ja Luotola selvisi toistaiseksi säikähdyksellä. Hän pitää silti huolestuttavana ilmiötä, että peurat alkavat aiheuttaa enemmän vahinkoa.
– En oikein innostu ajatuksesta, että tulisi lisää hirvieläimiä syömään taimia. Hirvistä on ollut mäntytaimikossa aika paljonkin harmia.
Peura on tuontieläin
Valkohäntäpeura on erityisesti kolmen maakunnan eläin.
Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla esiintyvä eläin on alun perin tuotu Suomeen 1930-luvulla Yhdysvalloista.
Ongelmia siitä aiheutuu metsätalouden ohella myös maataloudessa sekä liikenteessä.
– Tavallisille ihmisille valkohäntäpeura näkyy varmasti eniten liikenneonnettomuuksissa, MTK:n Markus Nissinen sanoo.
Varsinais-Suomessa tapahtuu vuosittain 2 700 peurakolaria ja 800 kauriskolaria. Satakunnan puolella liikenneonnettomuuteen peuran kanssa joudutaan vuosittain noin tuhat kertaa.
Tehokasta metsästystä
Markus Nissisen mukaan valkohäntäpeuran kaatolupia anottiin ja myönnettiin Satakunnassa tänä vuonna noin 14 500. Kaadettuja peuroja on tähän mennessä noin 6 000.
Viime vuonna lupia myönnettiin noin 11 800. Selkeä kannan leikkaaminen tiheimmillä alueilla on Nissisen mukaan tärkein keino. Tällöin peurajahti pitää järjestää useampana vuotena tehokkaasti.
– Metsästysseuroille sanoisin, että hakekaa riittävästi, eli valtavasti lupia ja käyttäkää ne viimeiseen lupaan asti. Yhdellä luvalla saa ampua kaksi vasaa ja jahdin kannattaa olla naarasvoittoinen.
Metsänomistajia Nissinen neuvoo hakemaan korvauksia, mikäli omissa metsissä on peuratuhoja.
– Jos tuho on riittävän kova, pitää ehdottomasti tehdä ilmoitus metsäkeskukselle ja hakea korvauksia.
Vahinkoja tarkastellaan kokonaisuutena
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juho Matala sanoo, että metsätuhojen osalta inventointiaineistoissa ei yleensä ole eritelty, mikä hirvieläin tuhon on aiheuttanut. Hän keskittyisi sen takia hirvieläinten aiheuttamiin tuhoihin kokonaisuutena.
– Pelkistä syöntijäljistä kun ei voi päätellä, mikä eläin on kyseessä.
Matalan mielestä olisi tärkeää saada lisää tietoa eri hirvieläinten roolista tuhonaiheuttajina.
Valtakunnan metsien inventointi (VMI) on metsien seurantajärjestelmä, jossa on kattavasti tietoa Suomen metsien kunnosta. Myös VMI:ssä tarkastellaan nimenomaan hirvieläinvahinkoja, ei yksittäisten lajien aiheuttamia.
– VMI:stä on kuitenkin selkeää osviittaa siitä, että runsaiden valkohäntäpeurakantojen alueella hirvieläintuhoja on enemmän pienissä taimikoissa, kun taas hirvivaltaisilla alueilla tuhot painottuvat varttuneempiin taimikoihin, Matala sanoo.
Valkohäntäpeuran kanta on kasvanut koko maassa viimeisen 20 vuoden aikana runsaasti. Vaikka metsästystäkin on lisätty viime vuosina, ei sekään ole riittänyt.
– Jos Satakunnassa on talvikanta noin 17 000 peuraa ja lupia annetaan yli 14 000, eikä kanta silti käänny laskuun, voisi melko turvallisesti päätellä, että metsästystä kestäisi lisätä, Matala sanoo.
Aiheesta voi keskustella Yle Tunnuksella 24.11. klo 23 saakka.
Lue myös: