Berliini. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö varoittaa, että Euroopalla ei ole enää aikaa hukattavaksi oman turvallisuutensa vahvistamisessa. Syynä ovat jatkuvasti kasvavat ulkoiset uhat.
Niinistön kaksipäiväinenvierailu Berliiniin osuu ulkopoliittisesti herkkään aikaan. Valko-Venäjän siirtolaiskriisin lisäksi Venäjä on keskittänyt joukkojaan lähelle Ukrainan rajaa.
New York Times -lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvallat on jo varoittanut Nato-kumppaneitaan ja Ukrainaa Venäjän mahdollisista sotatoimista Ukrainaa vastaan. Yhdysvaltain mukaan aikaa liennyttää tilanne voi olla vain vähän.
– Tiedustelutietoja todella on liikkunut. Hiukan hämmentävää on ollut se, että Ukraina on antanut vähän lievempää käsitystä, mutta ihan viime päivinä huolestuminen siellä on lisääntynyt, Niinistö sanoi vierailun päätteeksi suomalaistoimittajille pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Niinistö toisti jo aiemmin esiin tuomansa arvion, jonka mukaan liennytystä tilanteeseen saattaa tuoda Vladimir Putinin ja Joe Bidenin puhelu, jota Venäjän mukaan jo valmistellaan.
Niinistö vertasi tilannetta viime kevääseen, jolloin Venäjä keskitti samaan tapaan joukkojaan lähelle Ukrainan rajaa. Tilanne lientyi sen jälkeen, kun Putin ja Biden puhuivat puhelimessa ja tapasivat myöhemmin henkilökohtaisesti Genevessä.
– Kaikkein parasta olisi se, että eurooppalainen keskustelija olisi paikalla, mutta hyvä niinkin jos yhdysvaltalainen ja venäläinen keskustelija pystyvät Euroopan asiat selvittämään, Niinistö totesi.
Yle kysyi Niinistöltä, onko mahdollista, että Valko-Venäjän ohjailema siirtolaiskriisi oli vain Venäjän suunnittelema savuverho mahdolliselle operaatiolle Ukrainassa. Niinistön mukaan on vaikea arvioida, miten eri tapahtumat liittyvät toisiinsa.
– Me olemme nähneet kiristyviä puheenvuoroja Ukrainan tilanteesta Kremlin taholta tässä pidemmän aikaa ja kiristyminen on vain jatkunut, Niinistö sanoi.
Aiemmin iltapäivällä Niinistö puhui opiskelijoille Humboldt-yliopistossa Berliinissä.
Hän korosti puheessaan, että voimankäytöllä on maailmanpolitiikassa aiempaa suurempi merkitys, minkä vuoksi EU:n pitää vahvistaa turvallisuusyhteistyötä. Niinistön mukaan asialla on kiire.
– Viime viikkoina olemme nähneet hyvin huolestuttavaa kehitystä Valko-Venäjän ja EU-jäsenmaiden välisellä rajalla, Niinistö sanoi puheessaan.
Siirtolaisten käyttö on Niinistön mukaan koulukirjaesimerkki hybridivaikuttamisesta, johon Euroopan pitää pystyä vastaamaan yhtenäisenä.
Niinistön mukaan EU:n ongelmana on ollut muodostaa yhtenäinen tilannekuva Euroopan turvallisuusuhista. Sen vuoksi siltä on puuttunut myös poliittista tahtoa vastata niihin.
Niinistö muistutti puheessaan, että kokonsa puolesta kaikkien jäsenmaiden puolustusbudjetit yhteenlaskettuna vastaavat Kiinan puolustusbudjettia. EU:lla on potentiaalia enemmän kuin se tällä hetkellä hyödyntää.
– Työkalut ovat olemassa, mutta ei aina tahtoa käyttää niitä.
Niinistön mukaan lisäksi tarvitaan dialogia, myös Venäjän kanssa.
– Kieltäytyminen vuorovaikutuksesta Venäjän kanssa ei tee EU:sta voimakkaampaa, vaan heikomman ja vähemmän tärkeän, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan EU:n nykyistä vahvempi turvallisuusyhteistyö hyödyttäisi myös sotilasliittoa Natoa, joka on monen EU:n jäsenmaan turvallisuuden perusta.
Niinistön tilaisuus keskeytettiin hetkeksi, kun yksi yleisön edustajista sai sairaskohtauksen. Niinistö palasi vielä myöhemmin vastaamaan opiskelijoiden kysymyksiin.
Kaksipäiväisen vierailun aikana Niinistö tapasi Berliinissä Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin ja piti puheen yliopiston lisäksi Körber-säätiön tilaisuudessa.
Lue myös: