Lasten tartuntoja yhä enemmän, tehohoidon kuormitus jatkuu, omikronmuunnos on voinut kehittyä salassa jopa 1,5 vuotta – tässä pääpointit päivän koronainfosta

Tilaisuus on päättynyt

Tilaisuus on nyt päättynyt. Kiitos tilaisuutta seuranneille! Voit katsoa koko tilaisuuden tallenteen myös Yle Areenassa.

Mikä on koulujen rooli viruksen leviämisessä?

Siirrymme median kysymyksiin.

Uusi Suomi -julkaisun toimittaja kysyy, mikä on koulujen rooli viruksen levittäjänä. Tarvitaanko lisätoimia?

Helven mukaan tilanne on yhä se, että lapset tartuttavat tautia vähemmän kuin aikuiset. Tartuntoja tulee enemmän aikuisilta lapsille kuin lasten välillä.

Tällä hetkellä tilanne on se, että virusta kiertää väestössä paljon, joten tartuntoja tulee myös lapsille koulun ympärillä olevista yhteisöistä. Ryppäät saattavat jatkua tartuntoina koulumaailmassa.

Helve muistuttaa, että myös kouluissa on kohdistettuja koronan torjuntatoimia kuten testausta ja karanteeneja. Helve myös korostaa, että lasten tartuntoja ehkäistään parhaiten torjumalla aikuisten tartuntoja.

Omikronin tutkimus jatkuu

Sitten vielä asiaa omikronmuunnoksesta. Asiasta kertoo virologian professori Olli Vapalahti.

Ensimmäinen genomisekvenssi muunnoksesta saatiin kansainväliseen tietokantaan vasta noin viikko sitten.

Erikoista on se, että muunnoksen kantamuodot ovat pysyneet salassa 1,5 vuoden ajan ja vasta äskettäin löydettiin voimakkaasti muuntunut virus.

Virus on saattanut kehittyä Afrikan katvealueilla, joissa testausta ja sekvensointia ei tehdä yhtä ahkerasti kuin monissa maailman kolkissa. Virus on voinut myös kehittyä immuunivajaan potilaan pitkän infektion aikana tai hypätessään ihmisestä eläimeen ja takaisin ihmiseen. Nämä ovat hypoteeseja, varmaa tietoa ei ole.

Variantissa on 26 vain sille tyypillistä pintaproteiinimutaatiota. Deltaan verrattuna mutaatioita on huomattavasti enemmän ja myös sellaisilla alueilla, jotka voivat vaikuttaa rokotteiden toimintaan tai viruksen infektiokykyyn.

Kaikkien mutaatioiden vaikutuksia tiede ei vielä tunne. Ennen kuin tiedetään, miten mutaatiot varmuudella muuttavat taudinkuvaa, tarvitaan enemmän tapauksia ja laboratoriotutkimusta.

Noin 18 prosenttia tehohoidon potilaista kuollut sairaalajakson aikana

Teho-osastoilla on nyt yhteensä 53 potilasta. Epidemian aikana teho-osastolla on hoidettu jo yli 1200 potilasta.

Eniten teho-osastolle on päätynyt 50–70-vuotiaita. Merkillepantavaa on kuitenkin se, että alle 40-vuotiaiden osuus potilaista on noussut huomattavasti suuremmaksi kuin viime vuonna. Syynä on todennäköisesti heikompi rokotekattavuus.

Keskimäärin potilaat ovat viettäneet osastolla 11 päivää, mutta pisimmät hoitojaksot ovat olleet yli kahden viikon mittaisia.

Keskimäärin 18 prosenttia teho-osastolla hoidetuista on kuollut kyseisen sairaalahoitojakson aikana. Vanhimmissa ikäluokissa sairaalakuolleisuus on ollut yli 30 prosenttia.

Avaa kuvien katselu

Hätäjarrun käyttöä halutaan yhä välttää

Sitten puhutaan varautumisesta epidemiatilanteessa STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhilan johdattamana.

On toivottavaa, että alueet nyt omasta puolestaan miettivät tilannetta parhaan asiantuntemuksensa mukaan ja kiristävät tarvittaessa rajoituksia.

Jos tilanne huononee nopeasti, mikä avuksi?

Tavoite on edelleen välttää kaikin keinoin hätäjarrun käyttöönottoa.

Yksilötasolla kontaktien vähentäminen ja perinteiset keinot ovat yhä kultaa, mutta yhteiskunnallisesti varaudutaan nyt siihen, pitääkö hallitukselle esitettyihin toimenpiteisiin tehdä lisäyksiä.

THL on päivittänyt riskitaulukkoa. Testausta pitää lisätä ja tehostaa. Myös rokotusstrategiaan päivitystä.

Lasten koronatartuntojen määrä kasvanut

Viime viikkoina alle 12-vuotiaiden tartuntojen ilmaantuvuus on kasvanut. Viikolla 46 varmistetuista koronatartunnoista 28 prosenttia todettiin alle 12-vuotiailla.

Kaikista Suomessa varmistetuista koronavirustartunnoista koko epidemian ajalta noin 15 prosenttia on todettu alle 12-vuotiailla lapsilla.

Tartunnanjäljityksestä kerättyjen tietojen perusteella alle 12-vuotiaat saavat koronatartunnan tavallisimmin perhepiiristä ja muusta lähipiiristä.

Sairaalahoidon tarve alle 12-vuotiailla on kuitenkin hyvin harvinaista, eikä sen ilmaantuvuudessa ole havaittu muutosta, vaikka tartunnat ovat lisääntyneet.

Myös Ahvenanmaa ja Keski-Suomi nyt leviämisalueita

STM:n Voipio-Pulkki kertoo, että epidemian yleiskuva ei yllätä ketään: tartunnat jatkavat kasvuaan ja tehohoito kuormittuu.

Kahdeksalla alueella testipositiivisuus on alle 4 prosenttia, mutta kiivaimmilla epidemia-alueilla jopa yli 10 prosenttia. Näillä alueilla yksi kymmenestä testistä on siis koronapositiivinen.

Valtakunnallisesti tehollinen R-luku on yhä yli yhden, mikä valitettavasti kertoo Voipio-Pulkin mukaan siitä, että epidemia kasvaa yhä.

15 aluetta on määritellyt olevansa nyt leviämisvaiheessa. Uusina leviämisalueiksi itsensä ovat määritelleet nyt Ahvenanmaa ja Keski-Suomi.

Voipio-Pulkki muistuttaa, että tehohoidon lisäksi myös perusterveydenhoidon kuormitus on kasvanut merkittävästi. Kuormitus on kasvanut nyt erityisen paljon pohjoisessa Suomessa.

Viime viikon lopussa 47 potilasta teho-osastolla

Tapausmäärät ovat yhä kasvussa, kertoo Helve.

Viime viikolla uusia tapauksia todettiin yli 8 000, mutta myös testien määrä on kasvanut ja testipositiivisuus pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin edellisviikolla.

Tehohoidon kuormitus kasvoi viime viikolla ja erikoissairaanhoidon tilanne vaihtelee voimakkaasti päivittäin.

Viime viikon lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 153 potilasta, joista 106 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 47 teho-osastoilla.

Tilaisuudessa korostetaan jälleen, että tehohoitoon päätyneistä selvästi suurin osa on rokottamattomia, joiden joukossa myös taudin ilmaantuvuus on korkeampaa kuin rokotetussa väestössä.

Suomessa noin 82 prosentin rokotekattavuus

Ensin THL:n Otto Helve puhuu rokotustilanteesta.

Tilanne on yhä globaalisti kaksijakoinen. On alueita, joissa toisiin rokotteisiin on edetty vaudilla, nyt jopa kolmansiin. Toisessa vaakakupissa ovat alueet, joilla rokotukset ovat hädintuskin alkaneet ensimmäisen annoksen osalta.

Varianttien syntyyn vaikuttaa merkittävästi viruksen kansainvälinen kierto: muunnoksia syntyy niin pitkään, kun virus kiertää.

Suomessa on nyt annettu noin 8,6 miljoonaa rokoteannosta. Noin 82 prosenttia kohdeväestöstä on saanut kaksi rokotetta.

Myös kolmannen annoksen on saanut 5,6 prosenttia kohdeväestöstä.