Hyppää sisältöön

Piia ei aio toistaiseksi ottaa toista koronarokotetta, vaikka arki on ilman koronapassia rajoitetumpaa kuin ennen – "En pääse paljon mihinkään"

Pieni osa yhden koronarokotteen saaneista ei ota tehosterokotetta. Yksi piikki antaa suojaa, mutta tehoste turvaa paremmin vakavalta taudin muodolta. Tehosterokotetta epäröivä Piia kertoo, että koronapassin käytön laajeneminen ei ainakaan vielä ole muuttanut hänen mieltään.

Koronapassin oli marraskuun loppuun mennessä ladannut Omakannasta yli kolme miljoonaa henkilöä. Koronapassi on käytössä alueilla, joilla on esimerkiksi ravintolarajoituksia. Kuva: Silja Viitala / Yle

Suomessa on tällä hetkellä noin 235 000 yhden koronarokotteen ottanutta henkilöä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan pieni osa ihmisistä ei ota tehosterokotteita.

– Määrä on keskimäärin 4–5 prosenttia, mutta se vaihtelee ikäryhmittäin. Yli 90-vuotiaiden kunto voi olla jo niin hauras, ettei toista rokotetta uskalleta antaa. 12–15-vuotiaissa prosenttiosuus on tällä hetkellä kymmenen, mutta lukuun voi vaikuttaa vastikään otettu ensimmäinen rokote, kertoo Kontio.

Syitä tehosterokotteen ottamatta jättämiseen voivat olla esimerkiksi rokotepelko, sairastettu koronatartunta tai ensimmäisestä koronarokotuksesta saadut oireet.

Esimerkiksi yrittäjänä työskentelevä Piia ei ainakaan tällä hetkellä suunnittele toisen koronarokotteen ottamista. Hän kertoo kokeneensa ensimmäisen rokotteen jälkeen epämukavia oireita, jotka säikäyttivät hänet.

– Tuli sydämen tykyttelyä muutama päivä rokotteen jälkeen. Oireet jatkuivat aika kovina kaksi viikkoa ennen kuin lievenivät. Lisäksi verenpaine nousi normaalia korkeammalle, korvissa humisi ja huimasi.

Suurin osa rokotetuista kokee vain vähäisiä oireita.

Tavallisimpia rokotuksen jälkeen ilmeneviä oireita ovat ohimenevät pistosraajan paikalliset oireet, kuten kuumotus, punoitus, turvotus ja kipu sekä lievät yleisoireet, kuten huonovointisuus, ärtyneisyys, väsymys ja kuume.

– Toivon, että yksi rokoteannos suojaa minua sen verran, että en joudu sairaalahoitoon, jos sairastun koronavirukseen, Piia kertoo.

Nyt hän ei kuitenkaan saa koronapassia (siirryt toiseen palveluun), minkä takia muun muassa erilaisiin tapahtumiin ja ravintoloihin pääseminen on vaikeaa. Tällä hetkellä Suomessa koronapassia varten vaaditaan kaksi koronarokotusta, todettu sairastaminen tai todistus negatiivisesta koronatestistä.

Piia ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Koronapassiton joutuu perumaan suunnitelmiaan

Jo yksikin koronarokote jättää rokotetun elimistöön jäljen. Rokotteen teho hiipuu kuitenkin kuukausien jälkeen. Siksi on aloitettu jo kolmansien rokotteiden jakaminen.

– Onhan se hyvä, että on käyty edes yksi rokote ottamassa. Totuus kuitenkin on, että mitä pidempi aika rokotuksesta kuluu, sitä todennäköisempää on sairastua vakavammin, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

Kontio kannustaa tehosterokotteen ottamiseen, vaikka mahdolliset oireet mietityttävät.

– Olemme havainneet, että toisen rokotteen aiheuttamat oireet ovat olleet vähäisempiä, kun rokotteen ottamista on siirretty vaikkapa kolmen kuukauden päähän. Oireita on havaittu potilailla, kun rokotteet on annettu lyhyellä aikavälillä.

Useilla alueilla on viime aikoina kiristetty rajoituksia, ja koronapassin käyttöä on laajennettu esimerkiksi sisäliikuntatiloihin ja yleisötilaisuuksiin.

Tilanne rajoittaa Piian kaltaisten arkea, joilla ei ole koronapassia. Hän on esimerkiksi joutunut perumaan ravintolakäyntejä sekä näytelmään menemisen, koska ei olisi päässyt sisään ilman passia. Piia käy myös työssään erilaisilla retkillä, ja koronapassia voidaan vaatia niiden yhteydessä.

– En pääse nyt oikeastaan paljon mihinkään. Se on hankalaa, Piia kertoo.

Koronapassista toivotaan porkkanaa rokottautumiselle. Ylen tuoreen kyselyn mukaan iso osa kansanedustajista näyttää vihreää valoa koronapassin käytölle työpaikoilla. Myös pääministeri Sanna Marin totesi eilen A-studiossa, että passi pitäisi ottaa käyttöön kaikilla työpaikoilla ja asia on juridisen selvitystyön alla.

Piia on jo pohtinut tilannetta, jossa koronapassien käyttöä laajennetaan entisestään. Hän ei ole täysin poissulkenut tehosterokotteen ottamista, mutta ainakin vielä tyytyy yhteen rokoteannokseen.

– Kyllähän siinä ollaan hankalan paikan edessä, jos ei esimerkiksi pääse mihinkään töihin ilman passia.

Hän painottaa, ettei ole rokotevastainen vaan kokee, että rokote ei sopinut hänelle. Piia kertoo tehneensä oireistaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle haittavaikutusilmoituksen (siirryt toiseen palveluun).

– Pidän rokotteita hyvänä asiana ja ehdottomasti kannustan niitä ottamaan, etenkin riskiryhmäläisten.

18. marraskuuta mennessä Fimea on käsitellyt 5 686 vahinkoilmoitusta (siirryt toiseen palveluun). Tämän lisäksi tarkempaa käsittelyä odottavia ei-vakavia koronarokoteilmoituksia on noin 14 900.

Haittavaikutus katsotaan vakavaksi, jos se on johtanut kuolemaan, hengenvaaraan, sairaalahoitoon tai sen pidentymiseen, aiheuttanut pysyvän vamman, toimintakyvyn laskun tai synnynnäisen epämuodostuman.

Rokotekattavuus on hyvällä tasolla

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio on tyytyväinen Suomen tämän hetkiseen koronarokotetilanteeseen. Rokotteita on annettu noin 8,2 miljoonaa annosta, ja luku kasvaa. Rokotekattavuus on noussut sekin vuoden aikana tasolle, jota ei vielä vuoden alussa osattu kuin haaveilla.

– Meillä on todella hyvä rokotekattavuus. Yli 50-vuotaista yli 90 prosenttia on saanut jo yhden rokotteen. Tämä on todella hieno asia.

Täysin rokottamattomien sairaaloita työllistävä tilanne kuitenkin huolestuttaa.

– Tälläkin hetkellä potilaina on yli 30-vuotiaita täysin rokottamattomia aikuisia, jopa tehopaikoilla. Se huolestuttaa, kertoo Kontio.

Yli 12-vuotiaista suomalaisista lähes 82 prosenttia on saanut tähän mennessä kaksi koronarokoteannosta, mutta Suomessa on kuitenkin edelleen lähes 1,4 miljoonaa rokottamatonta.

Lue seuraavaksi:

Jo yli kolmannes koronatartunnan saavista on täysin rokotettuja, mutta THL ei suunnittele rokotettujen ohjeistuksen muuttamista

THL suosittelee kolmansia koronarokoteannoksia kaikille 18 vuotta täyttäneille ja 5–11-vuotiaiden riskiryhmäläisten rokotusten aloittamista

Katarina, 23, uskoi salaliittoteorioita eikä ottanut koronarokotetta – sitten hetki kauppakeskuksessa sai hänet muuttamaan mielensä

Jo yli puolella suomalaisista on koronapassi – jos vielä olet ilman, katso tästä kuinka se ladataan

Suosittelemme sinulle