Hyppää sisältöön

Sairaanhoitopiiri joutui maksamaan työntekijöilleen jättikorvaukset – nyt samanlaisia palkkakiistoja voi olla edessä muuallakin Suomessa

Yksittäiset työntekijät haastavat sote-piirin oikeuteen maksamatta jääneiden palkkojen vuoksi. Työoikeuden emeritusprofessori varoittaa, että vastaava kiista voi toistua toisilla hyvinvointialueilla.

Tyhjä sairaalan käytävä.
Sote-piiri Eksotessa on meneillään useita ratkaisemattomia palkkariitoja. Kuva: Kari Saastamoinen / Yle
Antje Tolpo
Avaa Yle-sovelluksessa

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten yksittäiset työntekijät ovat haastaneet työnantajansa oikeuteen. Palkanmaksuun liittyvässä riidassa on kyse useiden vuosien aikana maksamatta jääneistä palkan osista.

Palkanmaksun epäselvyydet paljastuivat jo vuonna 2016. Ongelmaa selvitettiin työnantajaa ja työntekijöitä edustavien järjestöjen avulla vuosien ajan.

Lopulta sotkun uskottiin ratkeavan, kun sote-piiri suostui laskemaan lähes koko henkilöstönsä palkat takautuvasti uudelleen. Korvaus rästiin jääneistä palkoista maksettiin yhteensä noin 4 500 työntekijälle.

Poikkeuksellisesta operaatiosta koitui Eksoten omistavalle Etelä-Karjalan yhdeksälle kunnalle yhteensä yli 30 miljoonaa euron yllätyslasku. Suurimmat rästipalkat yksittäisille työntekijöille kohosivat yli kymmeneen tuhanteen euroon.

Lue lisää: Minna Kivimäki huomasi palkkalaskelmassaan jotain outoa – selvisi, että 4 000 työntekijän palkat olivat jääneet osin maksamatta

Etelä-Karjalan keskussairaalan ulkokuva.
Eksoten omistaa sote-alueen yhdeksän jäsenkuntaa. Alue säilyy samansuuruisena vuoden 2023 sote-uudistuksessa. Kuva: Kari Saastamoinen / Yle

Eksote laittoi korvaukset maksuun noin vuosi sitten. Maksamisen ehtona oli, että työntekijä hyväksyy kuittauksellaan lasketun korvaussumman olevan oikein.

Kun Eksote keväällä 2021 toimitti viimeisille korvaukseen oikeutetuille tiedon rästipalkan suuruudesta, alkoi vihdoin vaikuttaa siltä, että sote-piirin pitkä palkkapainajainen olisi ohi. Mutta ei sittenkään.

Työriita etenee käräjäoikeuteen

Kiistely maksamattomista palkoista jatkuu edelleen, sillä nyt on käynyt ilmi, että noin 50 korvaukseen oikeutettua työntekijää on kieltäytynyt ottamasta vastaan tarjottua summaa. Osa heistä on haastanut Eksoten oikeuteen yhä puuttuvien palkanosien vuoksi.

Oikeusprosesseissa työntekijöitä avustavat työntekijäjärjestöt Tehy ja Super. Järjestöjen asianajajat kieltäytyvät tässä vaiheessa kommentoimasta keskeneräisiä oikeusprosesseja millään tavoin.

Myös Eksote katsoo parhaimmaksi vaieta sovintoneuvotteluiden yksityiskohdista. Henkilöstö- ja viestintäjohtaja Santtu Niemi vahvistaa ainoastaan, että tarjotun sopimuksen ulkopuolelle jättäytyneiden työntekijöiden määrä on noin 50. Hän painottaa, että kaikki 50 työntekijää eivät ole aikeissa riitauttaa rästipalkkojaan.

Asiansa käräjäoikeuteen vieneitä on Niemen sanojen mukaan "muutama".

Tehy kertoo, että suurin osa sopimusratkaisun ulkopuolelle jääneistä on Eksoten tehyläisiä työntekijöitä, suunnilleen 30.

Superin sopimusasiantuntija Teemu Hiilinen muotoilee, että järjestö edistää juristin avulla "alle viiden" jäsenensä palkkariitaa.

Sosiaalialan ammattijärjestö Talentialla ei ole meneillään palkkariitoja Eksoten kanssa. Neuvottelujohtaja Tuomas Hyytinen kertoo, että jäsenillä on mahdollisuus käyttää järjestön oikeusturvavakuutusta ja palkata asianajaja oikeusprosessien tueksi.

– Muutama juristin palkkaamiseen liittyvä kysely on eksotelaisilta jäseniltämme tullut, mutta tietääkseni kysyjät ovat jättäneet asian sikseen, Hyytinen sanoo.

Eksote maksoi työntekijöilleen jättikorvaukset ja luuli selättäneensä palkanmaksukiistan – katso tästä, mitä käänteitä sekavassa vyyhdissä on vuosien aikana nähty.

Palkkakiistaa aikaisemmassa vaiheessa neuvottelujärjestö Jukon edustajana ratkonut Hyytinen myöntää, että rästipalkan laskentaperusteet ovat saattaneet kohdella joitakin, erityisesti määräaikaisia työntekijöitä, kohtuuttomasti.

– Tässä olisi toivonut Eksotelta joustamista. Ihan jo Eksoten itsensäkin vuoksi, sillä nyt sen oikeudenkäyntikulut voivat nousta aika suuriksi, Hyytinen miettii.

Yle kertoi irtisanoutuneesta lähihoitajasta, jonka korvaussumma laskettiin yksittäisen määräaikaisen työvuoron perusteella, vaikka hänellä oli ennen määräaikaisuutta pitkä vakituinen työsuhde Eksotessa.

Lue lisää: Irtisanoutunut lähihoitaja meni hyvää hyvyyttään vielä yhdeksi päiväksi töihin – se vei häneltä tuhansien eurojen palkkasaatavat: "Kukaan ei varoittanut"

Professori varoittaa uusia hyvinvointialueita

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen on seurannut ja kommentoinut Eksoten palkkaepäselvyyksiä tapahtumaketjun eri vaiheissa. Irtisanoutuneen lähihoitajan tapauksesta Koskinen totesi viime kesänä, että tehty ratkaisu tuskin kestäisi tuomioistuimessa.

Lue lisää: Hoitaja menetti tuhansia euroja keikkavuoron takia – emeritusprofessori vaatii virheen korjaamista: "Sopimus on kohtuuton, jopa moraaliton"

Nyt Koskinen pitää valitettavana, etteivät rästipalkan laskentaperusteista neuvotelleet työnantajan ja työntekijöiden edustajat suostuneet kohtuullistamaan sopimusta yksittäistapausten vuoksi, vaan riitoja joudutaan ratkomaan tuomioistuimessa.

Koskinen pitää Eksotea myös varoittavana esimerkkinä vuonna 2023 aloittaville uusille hyvinvointialueille.

Eksoten perustamisvaiheessa vuonna 2011 kuntien työntekijöitä siirtyi sote-piirin palkkalistalle. Samalla tavalla käy muualla Suomessa ensi vuonna, kun maakuntiin perustetaan uudet hyvinvointialueet.

Hyvinvointialueiden on ensimmäisten vuosien aikana vedettävä läpi samantyyppinen palkkaharmonisointi, josta Eksoten sotku alun perin syntyi. Palkkaharmonisoinnissa työntekijöiden palkat yhdenmukaistetaan niin, että samasta tehtävästä maksetaan kaikille samaa palkkaa.

Eksotessa palkkojen harmonisointi jäi keskeneräiseksi ja tilanteen aiheuttamia riitoja puidaan yhä, kymmenen vuotta perustamisen jälkeen.

– Palkka on jokaiselle yksilölle niin tärkeä asia, että se täytyy ratkaista tarkasti ja huolellisesti. Harmonisointia ei voi viedä läpi massaratkaisuna, Koskinen sanoo.

Hän kritisoi suunnitelmaa, että uusille hyvinvointialueille siirtyvien työntekijöiden palkat olisi harmonisoitu kahdessa vuodessa.

– Palkkaharmonisointia ei voida suorittaa kahdessa vuodessa muuten kuin massaratkaisuna, jossa ei kiinnitetä huomiota yksittäistapauksiin.

Seppo Koskinen
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kehottaa vuonna 2023 aloittavia hyvinvointialueita välttämään massaratkaisuja, kun niissä aletaan yhtenäistää eri organisaatioista siirtyvien työntekijöiden palkkoja. Kuva: Arash Matin / Yle.

Varoittavista esimerkeistä huolimatta Koskinen arvelee, että tulevillakin hyvinvointialueilla tullaan näkemään monimutkaisia oikeusprosesseja, kun palkkoja harmonisoitaessa ei ole onnistuttu kohtelemaan kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti.

– Eksoten tapauksen perusteella tiedetään, että kaikki niin sanotuissa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät, kuten esimerkiksi osa- ja määräaikaiset tai eläkkeellä töitä tekevät ovat sellaisia ryhmiä, jotka pitää erityisen huolella käydä läpi.

Syyllisten etsintä

Työntekijöiden oikeusprosessien lisäksi Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa käsitellään ensi keväänä myös toista isoa Eksoteen liittyvää kokonaisuutta. Sote-piirin nykyjohto halusi selvittää palkkariidasta vastuullisten tekemiset ja teki asiasta poliisille tutkintapyynnön.

Syyttäjä päätti marraskuun lopussa nostaa syytteen Eksoten entistä toimitusjohtajaa, sairaalaneuvos Pentti Itkosta ja entistä hallintojohtajaa Keijo Siiskosta vastaan virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Lue lisää: Kahdelle sote-piiri Eksoten entiselle johtajalle syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta

Voit keskustella aiheesta torstaihin 9. joulukuuta kello 23:een saakka.

Suosittelemme