Perussuomalaiset nosti kyselytunnin ensimmäiseksi aiheeksi niin kutsutun aktiivimalli kakkosen, jota hallitus kutsuu pohjoismaiseksi työvoimapalvelumalliksi.
Mallissa työtön tapaa te-toimiston tai kunnan virkailijaa aluksi kahden viikon välein. Lisäksi työttömän on haettava vähintään neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. Malli on tällä hetkellä eduskunnassa käsittelyssä.
Ensimmäisen kysymyksen esittäneen Rami Lehdon (ps) mukaan lähempi tarkastelu osoittaa mallin olevan sama kuin Sipilän hallituksen aikanaan ajaman aktiivimalli kakkosen. Lehdon mukaan malli on työnhakijoille kaavamainen ja alistava.
– Viranomaisten aika kuluu kyttäämiseen ja kuulusteluihin, Lehto sanoo.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kutsuu mallia työttömien turhaksi kyykytykseksi. Tavio myös muistuttaa myös hallituspuolueiden edustajien oppositioaikoinaan tekemistä lupauksista aktiivimallin perumisesta ja aktiivimalli kakkosen vastustamisesta:
– Miten te voitte pokerinaamalla väittää, että luodessanne uusia ehtoja työttömän työnhakijan täytettäväksi, ette leikkaa hänen etuuksiaan? Kuinka te kehtaatte?
Hallituspuolueista muistutettiin moneen kertaan, että varsinainen aktiivimalli on lupausten mukaan purettu. Uutta mallia ei myöskään voi hallituksen edustajien mukaan verrata viime hallituskaudella kaavailtuun ”aktiivimalli kakkoseen”.
– Me rakennamme uudenlaista pohjoismaista palvelumallia, jossa työttömän palvelut, tuki, mutta myös velvollisuudet kulkevat käsi kädessä. Se on oikeudenmukainen ja tukee työtöntä työnhakijaa, pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi.
Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan työtön työnhakija tulee saamaan merkittävästi enemmän palveluita työttömyyden alkuvaiheeseen, jotta hänen työllistymisensä mahdollistuu.
Kyselytunnilla katseet jo seuraavissa hallitusneuvotteluissa
Kokoomus kysyi tieteen rahoituksen leikkauksista, jotka uhkaavat hallituksen sopiman julkisen talouden suunnitelman mukaan vuonna 2023.
Hallituksen vastauksissa viitattiin käynnissä olevaan parlamentaarisen TKI-työryhmän työhön, jossa kansanedustaja Matias Mäkysen (sd.) johdolla pohditaan keinoja nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Sen sijaan lupausta vuoden 2023 leikkausten perumisesta ei saatu.
Keskustelussa siirryttiin pohtimaan jo seuraavia hallitusneuvotteluita, kun pääministeri Marin vaati kokoomusta sitoutumaan tavoitteeseen nostaa TKI-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– Jos te olette seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa oletan, että pidätte tästä kiinni, Marin sanoi.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen otti haasteen vastaan.
– Voimme sopia, että seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa ainakin kokoomus pyrkii neljän prosentin uralle ja on valmis tekemään samat valinnat kuin vaihtoehtobudjetissa, Mykkänen sanoi.
TKI-rahoitusta pohtivan parlamentaarisen työryhmän olisi tarkoitus saada työnsä valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Lisää aiheesta: