Hyppää sisältöön

”Naisen itsetunnon on oltava niin vahva, ettei hän pyri miehen yläpuolelle” – Afrah Al Bayaty kokee, että naisen asema islamissa ymmärretään usein väärin

Vaikka mies tekee muslimiperheessä päätökset, naisella kuuluu olla myös oma tahto, sanoo turkulainen perheenäiti Afrah Al Bayaty. “Jos mies mielivaltaisesti kieltää asioita naiselta, se ei ole oikein.”

Afrah Al Bayaty asettelee valkoista hijabiaan lähikuvassa.
Huivin käytön aloittaminen oli Afrah Al Bayatylle pitkään harkittu päätös. Hän korostaa, että huivin käyttämisen pitää olla naisen oma valinta, eivätkä esimerkiksi perheenjäsenet saa tehdä päätöstä naisen puolesta. Katso Perjantai-dokkari: Musliminaisen paikka klikkaamalla kuvaa.

Turkulainen musliminainen Afrah Al Bayaty on viettänyt päiväänsä tehden etätöitä kotonaan. Hän on pukeutunut mustiin leggingseihin ja valkoiseen kauluspaitaan, ja hänen hiuksensa ovat poninhännällä.

Kotona on hiljaista, sillä Al Bayatyn aviomies on töissä ja lapset koulussa sekä päiväkodissa. Kello tulee puoli kaksi iltapäivällä, ja Al Bayaty valmistautuu päivän kolmanteen rukoukseen.

– Islamin mukaan nainen voi pukeutua perheenjäsentensä ja muiden naisten kesken vapaasti sekä olla peittämättä hiuksiaan. Rukoillessa tulee käyttää huivia ja pukeutua väljään, koko vartalon peittävään vaatteeseen, Al Bayaty sanoo.

Al Bayaty kaivaa olohuoneen tv-pöydän laatikosta erilliset rukousvaatteet ja levittää rukousmaton kohti Mekkaa.

Islamissa rukoukset toistuvat viisi kertaa päivässä. Rukoileminen on naisille kiellettyä kuukautisten aikaan. Afrah Al Bayaty on sitä mieltä, että islam helpottaa tällä tavalla naisen elämää. Kuva: Riina Kokko

Viisi kertaa päivässä toistuvat rukoukset ovat yksi islaminuskon harjoittamiseen liittyvistä velvollisuuksista, jotka koskevat molempia sukupuolia. Tosin rukoilemisessakin sukupuolten välillä on joitain eroja.

– Miehillä on velvollisuus mennä moskeijaan rukoilemaan vähintään perjantaisin, mutta naiset saavat rukoilla aina kotona. Musliminainen ei myöskään saa rukoilla kuukautisten aikana, Al Bayaty tiivistää rukoilemiseen liittyvät keskeiset erot.

Al Bayatyn mielestä rukouskäytäntöjen eroavaisuudet eivät kuitenkaan rajoita, vaan pikemminkin helpottavat musliminaisen elämää.

– Se että naisella ei ole velvollisuutta käydä moskeijassa rukoilemassa, tekee naisen elämän helpommaksi, jos kotona on esimerkiksi pieni lapsi, hän sanoo.

Musliminaisen tulee peittää hiuksensa ja vartalonsa rukoillessaan, ja ainoastaan kädet ja kasvot saavat jäädä näkyviin. Afrah Al Bayatylla on kotonaan erillisiä rukousvaatteita, jotka on helppo pukea tavallisten kotivaatteiden päälle, kun on aika rukoilla. Kuva: Riina Kokko

Mies on perheen pää

Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professorin Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan sukupuoli ei ole keskeisin asia islamin harjoittamisessa. Hänen mukaansa Koraani ei suurimmaksi osaksi erottele sukupuolia toisistaan, vaan uskonnon etiikka ja enemmistö Koraanin velvoitteista ovat molemmille sukupuolille samat.

Sukupuolten väliset erot nousevat kuitenkin esiin erityisesti perhettä ja avioliittoa koskevissa asioissa.

"Jos mennään pykälien mukaan, mies päättää perheen kaikki asiat."

professori Jaakko Hämeen-Anttila

– Koraanin ja perimätiedon näkökulmasta islamista piirtyy esiin perhemalli, jossa sukupuolilla on selkeästi erilaiset roolit. Jos mennään pykälien mukaan, mies päättää perheen kaikki asiat, Hämeen-Anttila sanoo.

Islamissa mies on perheen päätöksentekijä, ja naisella on velvollisuus totella miestään. Naisella on puolestaan oikeus saada mieheltään suojelua ja elatusta, muistuttaa Afrah Al Bayaty.

– Miehet ovat vastuussa naisista. Naisen ei tarvitse laittaa islamin mukaan senttiäkään perheensä elatukseen, vaikka hän kävisi töissä ja hänen tulonsa olisivat suuremmat kuin miehen, Al Bayaty sanoo.

Afrah Al Bayatyn perhe on kylässä ystäviensä luona. Al Bayatyn aviomies työntää perheen tyttärelle vauhtia keinussa. Kuva: Riina Kokko

Miehen päätösvalta ja elatusvelvollisuus kuitenkin toteutuvat jokaisessa perheessä omalla tavallaan. Hämeen-Anttila korostaa, että islamilainen lainsäädäntö ja perheen arki ovat kaksi eri todellisuutta.

– Muslimiperheetkin elävät keskimäärin kuten suomalaiset perheet yleensä. Harvassa perheessä mietitään, kummalla on oikeus päättää vaikkapa auton ostamisesta. Yleensä mietitään yhdessä, riittävätkö rahat, ja miten toimitaan, Hämeen-Anttila sanoo.

Juuret Irakissa ja Suomessa

Afrah Al Bayaty ei ole elänyt islamin mukaan koko elämäänsä.

Al Bayatyn isä on irakilainen ja äiti suomalainen. Isä kuoli, kun Al Bayaty oli vasta kuusivuotias. Isän kuolemaan asti perhe eli islaminuskon mukaisesti, mutta isän poismenon jälkeen islam jäi vähitellen pois perheen arjesta.

Uskonnot kiinnostivat laajasti Al Bayatya jo lapsena.

"En kokenut kristinuskoa omakseni."

Afrah Al Bayaty

– Olen lukenut Raamatun, opiskellut sitä ja käynyt paljon eri seurakunnissa. En kuitenkaan kokenut kristinuskoa omakseni, vaan minulle jäi aina kysymyksiä, joihin en saanut vastauksia, hän sanoo.

Parikymppisenä Al Bayaty muutti Turkkiin töiden perässä ja tunsi löytäneensä sieltä henkisen kotinsa.

– Turkissa eletään islaminuskon mukaan, ja koin sen elämän ja tapakulttuurin hyvin luontaiseksi itselleni. Ymmärsin, että näin minun kuuluu elää. Tämä on minun juttuni, Al Bayaty kuvailee kokemustaan.

Huivin käyttäminen oli iso päätös

Huivin käyttöä Al Bayaty alkoi pohtia jo parikymppisenä, mutta lopullisen päätöksen tekeminen vei kymmenisen vuotta.

– Huivin pukeminen on iso päätös. Halusin, että kun teen päätöksen, se on lopullinen. Piti olla riittävän itsevarma kulkemaan huivi päässä julkisesti. Lisäksi asiaa piti miettiä esimerkiksi työelämän kannalta, Al Bayaty sanoo.

Huiviin pukeutuminen merkitsee Al Bayatylle sitä, että hän haluaa näyttää uskonsa ulospäin. Al Bayatyn mukaan huivi herättää toisinaan myös kysymyksiä ja kommentteja, mutta hän on niihinkin valmis.

Afrah Al Bayaty säilyttää huivejaan telineessä, josta on helppo valita päivän asuun sopivan värinen huivi. ”Pidän aika yksinkertaisesta värimaailmasta. Pitää olla jokin johtava väri, eikä sekoittaa liian montaa keskenään. Hyvin usein käytän mustaa tai valkoista huivia.” Kuva: Riina Kokko

Musliminaisen huivin käyttöä perustellaan isalmissa muun muassa sillä, että nainen tunnistettaisiin uskontonsa edustajaksi. Keskeisin peruste huivin käytölle on kuitenkin se, että nainen ei saisi näyttää kauneuttaan perheensä ulkopuolisille miehille.

– Islamin mukaan naisen tulisi miellyttää ainoastaan oman aviopuolisonsa silmää, Al Bayaty sanoo.

Myös muslimimiehillä on omat pukeutumissäännöt, joiden mukaan heidän on peitettävä vartalonsa ja pukeuduttava vaatimattomasti. Tutkija Jaakko Hämeen-Anttila on sitä mieltä, että muslimimiesten pukeutumiseen kiinnitetään Suomessa vähemmän huomiota, koska se poikkeaa vähemmän normista.

– Kyllä muslimimiehet pukeutuvat Suomessa varmasti keskimäärin enemmän pitkähihaisiin ja lahkeisiin, mutta se ei ole yhtä näkyvää kuin huivin käyttö, Hämeen-Anttila sanoo.

"Islamin mukaan naisen tulisi miellyttää ainoastaan oman aviopuolisonsa silmää."

Afrah Al Bayaty

Hämeen-Anttila ja Al Bayaty ovat molemmat sitä mieltä, että huivin käyttö ei alista musliminaista.

– On vaikeaa ymmärtää, miten se olisi itsessään alistavaa. Huivittomuuden vaatimusta voi verrata siihen, että länsimaalaista naista käskisi riisumaan paitansa. On kyse erilaisesta kulttuurista, Hämeen-Anttila sanoo.

Hän kuitenkin myöntää, että kulttuureissa, joissa naista alistetaan, huivin käyttö on yleisempää.

– On olemassa korrelaatiota siinä, että naista alistavassa kulttuurissa yritetään useammin myös peittää nainen. Se on kuitenkin seuraus alistamisesta, ei sen syy, Hämeen-Anttila sanoo.

Muslimilla on velvollisuus etsiä tietoa

Rukoushetki Turun islamilaisen yhdyskunnan moskeijalla on juuri alkamassa. Naiset ovat omassa huoneessaan, miehet omassaan.

Afrah Al Bayaty on tullut rukoushuoneelle viettämään aikaa muiden musliminaisten kanssa. He osallistuvat rukoukseen, syövät itse tehtyjä herkkuja ja vaihtavat kuulumisia.

Al Bayaty on mukana Turun islamilaisen yhdyskunnan hallituksessa ainoana naisjäsenenä.

– Se, että naisia on niin vähän hallituksessa, ei tarkoita, ettei heitä haluttaisi mukaan. Ei vain ole aktiivisia naisia. Naisilla on opinnot ja työt, ja he myös ehkä hoitavat enemmän kotia. Ehkä se on monelle naiselle jo liikaa, Al Bayaty pohtii.

Islamissa ei rajoiteta naisen osallistumista yhdyskunnan toimintaan. Ainoastaan imaamin rooli on perinteisesti ymmärretty vain miehille sopivaksi.

Moskeijalla on omat tilansa miehille ja naisille. Miesten tilat ovat suuremmat, sillä miehillä on velvollisuus rukoilla moskeijalla vähintään perjantaisin. Naisten tiloissa ovat yleensä mukana myös perheen pienimmät lapset. Kuva: Riina Kokko

Uskonto ei Al Bayatyn mukaan myöskään kiellä musliminaiselta opiskelua, työssäkäyntiä tai muuta julkista toimintaa.

– Naiset saavat osallistua yhteiskuntaan siinä missä miehetkin. Vaikka naisilla ei ole velvollisuutta elättää perhettään, on hyvä, että nainen opiskelee ja käy töissä, Al Bayaty sanoo.

Islamin mukaan muslimilla on velvollisuus etsiä tietoa. Tämä voidaan Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä tulkita niin, että kumpaakin sukupuolta kehotetaan yhtä lailla opiskelemaan.

"Vastakkaisen sukupuolen koskettaminen ei yleisen tulkinnan mukaan sovi."

professori Jaakko Hämeen-Anttila

Hämeen-Anttilan mukaan on harvinaista, että islamia tulkitaan niin tiukasti, että nainen ei saa lainkaan käydä töissä. Sen sijaan tietyt alat nähdään usein naiselle sopivampina.

– Vastakkaisen sukupuolen koskettaminen ei yleisen tulkinnan mukaan sovi, eli ammatit, jossa pitäisi koskettaa, saattavat rajautua pois. Käsitys naisille ja miehille sopivista ammateista on myös keskimääräistä suomalaista konservatiivisempi, hän sanoo.

Afrah Al Bayaty on mukana Turun islamilaisen yhdyskunnan hallituksessa ainoana naisjäsenenä. Hänen tehtävänään on muun muassa toimia yhdyskunnan naisten yhteyshenkilönä. ”On tärkeää, että naisilla on oma yhteyshenkilö, kun kaivataan apua esimerkiksi avioliiton ongelmiin tai avioeroon liittyviin kysymyksiin.” Kuva: Riina Kokko

Islamissa korostetaan vahvasti naisen roolia äitinä. Hämeen-Anttilan mukaan lapset ovat 6–7-vuotiaiksi pääasiallisesti äidin vastuulla. Tämä saattaa käytännössä johtaa siihen, että naiset jäävät useammin kotiin hoitamaan lapsia.

– Äidin roolia arvostetaan islamissa suuresti. Tämä tulkinta saattaa käytännössä rajoittaa naisen osallistumista työelämään, Hämeen-Anttila sanoo.

Fundamentalismi on yleisempää käännynnäisillä

Naisen asemasta islamissa on olemassa monia ennakkoluuloja. Afrah Al Bayatyn mielestä Suomessa ihmiset ymmärtävät musliminaisen aseman usein väärin.

– Ei musliminaisen kuulu olla vain hiljaa ja näkymätön. Naisella kuuluu olla oma tahto ja oma elämä, Al Bayaty sanoo.

Sekä Al Bayaty että Jaakko Hämeen-Anttila ovat yhtä mieltä siitä, että käännynnäisten suomalaisten muslimien keskuudessa fundamentalistinen islamin tulkinta on yleisempää kuin syntyperäisillä muslimeilla.

– Koska fundamentalistinen islam on ollut paljon esillä esimerkiksi mediassa, siitä on tullut ”oikean islamin” malli. Siksi käännynnäiset ovat puhdasoppisempia. Ehkä siinä on vähän ylilyöntiä, Hämeen-Anttila pohtii.

Vaikka islam antaa miehelle päätösvallan perheessä, Hämeen-Anttilan mukaan islamia tulkitaan laajalla kirjolla.

Afrah Al Bayatyn perheessä päätökset tehdään yleensä yhdessä. Al Bayatyn mukaan miehet eivät saa käyttää päätösvaltaansa mielivaltaisesti. ”Mies ei saisi vaatia vaimoltaan mitään, mikä on väärin häntä kohtaan tai uskonnon kannalta. Tällöin naisen ei kuulu totella.” Kuva: Riina Kokko

– Ei normaali muslimi perustele elämäänsä koko ajan Koraanilla. Kun elämän annetaan liukua normaalisti, ei asiaa jatkuvasti mietitä, hän sanoo.

Al Bayaty tapaa työssään Turun islamilaisen yhdyskunnan hallituksessa paljon musliminaisia. Välillä hän törmää myös siihen, että naiset eivät ole tietoisia omista oikeuksiaan.

Al Bayaty haluaa rohkaista musliminaisia opiskelemaan uskontoaan, jotta naisen oikeuksiin liittyviltä väärinkäsityksiltä vältyttäisiin.

– Naisilla on laajat mahdollisuudet olla aktiivisia yhteiskunnassa islaminuskon puitteissa. Jos naisen toiminta ei ole uskonnon kannalta väärin, häntä ei tulisi kieltää. Jos mies mielivaltaisesti kieltää asioita naiselta, se ei ole oikein, Al Bayaty sanoo.

Erilaisia mutta samanarvoisia

Sukupuolten välisen tasa-arvon käsitettä ei voida löytää Koraanista tai islamin perimätiedosta suoraan, koska tekstit ovat vanhoja. Tasa-arvo on moderni käsite, jonka läpi Koraania voidaan nykypäivänä tarkastella.

Hämeen-Anttilan mukaan monet muslimit määrittelevät sukupuolten välisen tasa-arvon niin, että erilaisista velvollisuuksistaan huolimatta naiset ja miehet ovat samanarvoisia.

Nykyelämän vaatimukset ja uskonto eivät Afrah Al Bayatyn mukaan ole ristiriidassa keskenään. Hänen mielestään Suomessa on helppo elää islamin mukaista elämää. ”Islamia seurataan muuttumattomana. En koe, että uskontoa tarvitsisi muuttaa jotenkin tähän päivään sopivammaksi.” Kuva: Riina Kokko

– Muslimien keskuudessa usein toistettu ajatus on, että sukupuolet ovat erilaisia mutta samanarvoisia. Toisaalta konservatiivisimmat muslimit ehkä ajattelevat, että sukupuolten ei tarvitse olla keskenään tasa-arvoisia, Hämeen-Anttila sanoo.

Afrah Al Bayatyn mielestä miesten ja naisten erilaiset oikeudet ja velvollisuudet eivät tee sukupuolista keskenään epätasa-arvoisia.

– En ajattele, että miesten ja naisten pitäisi olla keskenään samanlaisia. Se ei ole tasa-arvoa. Miehillä ja naisilla on erilaiset tehtävät ja vastuut, mutta molemmat ovat yhtä arvokkaita, hän sanoo.

"Feminismi on sitä, että tunnustetaan miehen asema ja annetaan sille kunnioitus, joka sille kuuluu."

Afrah Al Bayaty

Feminismi tarkoittaa Al Bayatylle sitä, että naiset ovat vahvoja ja arvokkaita, vaikka heidän asemansa miehiin nähden on erilainen.

– Feminismi on sitä, että tunnustetaan miehen asema ja annetaan sille kunnioitus, joka sille kuuluu. Se ei ole silloin kilpailua. Silloin naisen itsetunto on niin vahva, että hänen ei tarvitse pyrkiä miehen yläpuolelle.

Katso Perjantai-dokkari: Musliminaisen paikka nyt Areenassa.

Afrah Al Bayaty on turkulainen musliminainen. Hänen mukaansa mies on islamissa perheen pää. Mutta myös naisella kuuluu olla oma tahto. Ohjaaja Riina Kokko. Pääset katsomaan dokkarin Areenassa klikkaamalla kuvan yllä olevaa linkkiä. Kuva: Riina Kokko, Waltteri Lahti, Teemu Niskanen / Yle

Teksti ja kuvat: Riina Kokko

perjantai@yle.fi

Lisää aiheesta:

20-vuotias musliminainen nosti somessa esille intin huivikiellon, saa osakseen uhkailua – oma vapaaehtoinen asepalvelus tyssäsi hijab-huivin käyttökieltoon

Jo 15 000 peruskoululaista saa Suomessa islamin opetusta – oman uskonnon opetus on oikeus, joka herättää vielä paikoin keskustelua

Suosittelemme sinulle