Hyppää sisältöön

Opiskelijat eivät löydä luokkiaan, koska kampus on niin vieras – uudet hyvinvointituutorit helpottavat korona-ahdistusta korkeakouluissa

Korona-aika on aiheuttanut opiskelijoille erityisen paljon ahdistusta ja yksinäisyyttä. Hämeen ammattikorkeakoulussa aloittivat tänä syksynä ensimmäiset hyvinvointituutorit.

Viisi hymyilevää nuorta istuu portaikossa.
Sosionomeiksi opiskelevat Annemari Nikkilä, Risto Huuska, Jan Holm, Matilda Packalén ja Alma Kaipila ovat Hämeen ammattikorkeakoulun ensimmäiset hyivnvointituutorit. Kuvaus, editointi: Ville Välimäki / Yle
Kati Turtola

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) yhdessä ryhmähuoneessa istuu viisi toisen vuosikurssin nuorta. Heidän kokemuksensa opiskelijaelämästä on täysin toinen kuin kaikilla muilla heitä ennen opiskelleilla.

Opintoja on takana jo toista vuotta, mutta silti kaikki opiskelijat eivät osaa suunnistaa oman opinahjonsa kampuksella, eivätkä vieläkään tunnista kaikkia saman vuosikurssin kavereita.

He ovat tyypillisiä korona-ajan opiskelijoita. Vain muutama viikko opintojen aloittamisesta kaikki muuttui etäopinnoiksi.

Korona-ajan pitkä etäopiskelujakso on aiheuttanut opiskelijoiden keskuudessa erityisen paljon negatiivisia tunteita, kuten eristäytymisen tunnetta ja yksinäisyyttä. Opiskelijoiden ahdinko on huomattu muun muassa Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiössa, jonka mukaan korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalveluiden kysyntä on syksyn aikana noussut selvästi.

Menossa on Hämeen ammattikorkeakoulun jokaviikkoinen hyvinvointituutoreiden tapaaminen. Syksyllä aloittaneita, hyvinvointiin keskittyviä tuutoreita koulutetaan nyt kohtaamaan koronan koettelemia kanssaopiskelijoita.

– Korona-aika on aiheuttanut yksinäisyyttä, tietynlaista pelkoa ja epävarmuutta, yksinhän me siellä tietokoneitten äärellä oltiin, sanoo sosionomiksi opiskeleva hyvinvointituutori Risto Huuska.

Hyvinvointituutorikollegat nyökkäilevät vierellä. Annemari Nikkilä arvelee, että pitkä etäopiskelujakso heikensi myös opiskelemista.

– Se, että ei ollut verkostoitumista, vaikutti hyvin paljon oppimistulokseen.

Opiskelijan koronasta vitsaileva haalarimerkki lähikuvassa.
Kaikkia koettelevasta korona-ajasta on kaivettu esiin myös huumoria. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Matilda Packalén luettelee opiskelijaelämän pieniä asioita, kuten kouluruokailut ja opiskelijatapahtumat, jotka kaikki jäivät väliin.

– Se on ollut vain yksin opiskelua omalta sohvalta.

Hyvinvointituutorit tarjoavat vertaistukea ja mahdollisuuksia jutella

Hyvinvointituutorit ovat osa Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamaa Voima-hanketta (siirryt toiseen palveluun). Kaikkiaan OKM rahoittaa korkeakouluissa ja yliopistoissa 38:aa eri hanketta, joilla haetaan keinoja koronan opiskelijoille aiheuttamaan ongelmiin. Voimassa on HAMKin lisäksi mukana myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Helsinigissä.

– Koen tärkeäksi, että me päästään toimimaan ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tässä pääseee itsekin hyötymään, kun projektissa oppii kaikenlaisia uusia taitoja, sanoo sosionomiksi opiskeleva hyvinvointituutori Jan Holm.

Hyvinvointituutoreiden tärkein tehtävä on saada opiskelijoita yhteen, jolloin on mahdollisuus keskustella yksinäisyyden tunteista tai negatiivisista tunteista, joita opiskeluun liittyy.

– Olemme järjestäneet opiskelijoille ilmaisia tapahtumia, joissa saa tavata muita ihmisiä ja hyvässä hengessä tehdään kaikenlaista muualla kuin tietokoneen äärellä, sanoo Alma Kaipila.

Tunteet vaikuttavat oppimiseen

Voima-hanke teki kyselyn, jossa opiskelijoilta tiedusteltiin tunteista ja vertaistuesta. Esiin tuli runsaasti opiskelijoiden kokemia negatiivisia tunteita, kuten turhautumista, stressiä ja yksinäisyyttä.

– Merkittävin tulos kyselyllä on se, että opiskelijat saivat huomata, että eivät ole tunteittensa kanssa yksin, sanoo Voima-hankkeen projektipäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulun Edu-yksikön yliopettaja Leena Nikander.

Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun hyvinvointitempauksen kankainen haalarimerkki.
Hyvinvointituutoreita on tällä hetkellä Hämeen ammattikorkeakoulun lisäksi ainakin Oulun yliopistossa. Useissa toisen asteen oppilaitoksissa heitä on ollut jo pitkään. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Nikanderin mukaan tunteilla on iso merkitys oppimisessa. Ne voivat sekä ehkäistä että edistää uuden oppimista.

– On tärkeää ymmärtää, että meillä kaikilla on erilaisia tunteita ja meillä voi olla myös negatiivisia tunteita, eikä se ole paha asia, sanoo Leena Nikander.

Hyvinvointituutorit myöntävät, että tunteet ovat edelleen arka puheenaihe.

– Samassa asemassa olevalle henkilölle, joka ymmärtää ehkä eri tavalla kuin auktoriteetti, voi olla helpompaa puhua tunteista, pohtii hyvinvointituutoriMatilda Packalén.

Hyvinvointituutorit toivovat, että jatkossa etäopiskelutilanteessa sosiaalisuuteen panostettaisiin enemmän kuin nyt on tehty.

– Ehdottomasti yhteisöllinen puoli on se, mitä on kehitettävä. Se voi olla vaikka tapaaminen kerran viikossa maskit naamalla jossain isossa huoneessa, sanoo Alma Kaipila.

Suosittelemme sinulle