Hyppää sisältöön

Kylmään voi koettaa karaistua, mutta helpommalla pääsee kun pukeutuu oikein – asiantuntijat listaavat viisi faktaa pakkasella pärjäämisestä

Vanha kunnon kerrospukeutuminen pelastaa palelemiselta. Siinä missä linnut pörhistävät itseään pakkasella, ihminenkin tarvitsee ilmaa kerrostensa väliin.

Talveen pitää totutella joka vuosi uudestaan siinä kuin kesän kuumuuteenkin. Kuva: Sasha Silvala / YLE

Talvi on tullut koko maahan, ja se vaatii totuttelemista, sillä sopeutuminen kylmään ei säily kehon muistissa.

Kylmälle voi jossain määrin karaistua, mutta valtaosalla ei ole siihen erityistä tarvetta, sanoo vanhempi tutkija Sirkka Rissanen Työterveyslaitokselta.

– Se voi olla tarpeen, jos on lähdössä vaikka pitkälle hiihtovaellukselle, mutta tavalliseen elämään riittää oikea vaatetus ja lämmin asunto, sanoo Rissanen.

Talvipukeutumisesta puhumiselle on yhä tarvetta, sillä iso osa suomalaisista asuu kaupungeissa, joissa etäisyydet ovat lyhyitä ja matkoja taitetaan autoilla tai julkisilla, sanoo Työterveýslaitoksen erikoistutkija Kirsi Jussila.

Kun ulkona ollaan vain pieniä aikoja, varustautuminen voi jäädä vajaaksi, ja sen huomaa viimeistään poikkeustilanteessa.

Asiantuntijat listaavat viisi asiaa, jotka auttavat pärjäämään kylmyydessä.

1. Kylmän kokeminen on yksilöllistä

Moni alkaa etsiä lämpimämpiä vaatteita lämpötilan laskiessa 10 asteen alapuolelle, mutta kylmän kokemiseen vaikuttavat monet seikat: ikä, terveys, ruumiinrakenne, pukeutumistottumukset ja kylmälle altistuminen, listaa vanhempi tutkija Sirkka Rissanen.

Lapsilla lämmönsäätelyjärjestelmä ei ole vielä täysin kehittynyt, siksi aikuisten on huolehdittava heidän pukeutumisestaan. Iän myötä herkkyys kylmälle heikkenee, mikä voi johtaa vanhuksilla vaarallisiin tilanteisiin, kun kylmää ei tunne.

Iän karttuessa verisuonten kimmoisuus ja supistumiskyky heikkenee, jolloin menetetään lämpöä elimistöstä.

Myös paino vaikuttaa, sillä rasvakerros eristää hyvin.

– Sen huomaa esimerkiksi pakaroista, joissa voi olla paljon rasvaa. Ne tuntuvat kylmiltä, koska pinta eristää lämpöä ja lämpötilaero pysyy pienenä, sanoo Rissanen.

Myös mieliala ja pimeys voivat vaikuttaa kylmän kokemiseen; sama mittarilukema tuntuu kevätauringossa lämpimämmältä kuin syyspimeällä.

2. Avantouinti parantaa kylmänsietoa

Sopeutuminen talveen on hankalampaa, jos kylmäaltistusta ei ole säännöllisesti. Pohjoisemmassa Suomessa se sujuu luontaisemmin kuin etelässä, sanoo Sirkka Rissanen.

Itseään voi jossain määrin sopeuttaa kylmään altistamalla eli vaikkapa liikkumalla liian vähissä vaatteissa.

– Mutta kuinka miellyttävää se sitten on? Pitää muistaa myös järki ja vaarallisen raja, sanoo Sirkka Rissanen.

Lyhytkestoiset altistukset eivät ole vaarallisia, mutta pidemmissä riskinä on paleltuminen. Vanhuksille ja sairaille lyhyempikin altistuminen voi olla vaarallista.

Sormet ja varpaat sopeutuvat kylmään helpommin kuin koko keho. Esimerkiksi sisätiloihin tottunut toimistotyöntekijä huomaa jo muutamassa päivässä pakkasaltistuksen nostavan kipukynnystä.

– Mutta paljaat nilkat eivät karaise, ne vain palelluttavat akillesjänteet, sanoo Rissanen.

Paras keino karaista itseään on säännöllinen avantouinti, joka stimuloi autonomisen hermoston toimintaa. Rissanen ei kuitenkaan näe erityistä tarvetta karaisemiseen, sillä kylmään sopeutuu myös liikkuessaan pakkasessa oikealla tavalla varustautuneena.

– Ihminen ei tarvitse erityistä altistumista selvitäkseen talvesta, jollei sille ole jotain tiettyä syytä. Jos saa avantouinnista mielihyvää, voi tietysti karaista itseään. Muuten vain sopeutuu olosuhteisiin, sanoo Rissanen.

Lue seuraavaksi: Voivatko aivot, nilkat tai kivekset jäätyä? Selvitimme, ovatko keski-ikäisten kautta aikain kauhistelemat muoti-ilmiöt oikeasti vaaraksi

3. Pue sitä enemmän, mitä vähemmän aiot tehdä

Kylmässä pärjääminen ei siis vaadi temppuja, vaan vaatetta. Ratkaisevaa pukeutumisen kannalta on se, miten aktiivinen aikoo ulkona olla.

– Onko paikallaan vai tekeekö jotain, joutuuko kiipeämään johonkin tai onko päästävä liikkumaan ketterästi, onko suojaisella paikalla vai aukealla, listaa erikoistutkija Kirsi Jussila.

Mitä vähemmän tekee, sitä enemmän tarvitsee: puistossa lasten leikkejä vahtivalla on hyvä olla paljon päällä.

Jos taas hikoilee työssä tai urheillessa, liika vaate on pahasta, sillä kosteus on kylmässä myrkkyä. Silloin tärkeintä on huolehtia siitä, että tauolla tai pysähtyessä tarjolla on lämmintä ja kuivaa vaatetta.

4. Kerrospukeutumisen tärkein osa on ilma

Kerrospukeutuminen on yhä talvipukeutumisen perusta. Kerrospukeutumisella saadaan aikaan lämpöä eristäviä ilmakerroksia.

– Ilma on kymmenen kertaa parempi eriste kuin itse vaate, muistuttaa Jussila.

Tilanteen voi pilata liian pienillä vaatteilla: esimerkiksi turhan tinkeä päällystakki puristaa vaatteet kasaan, eikä niiden alla olekaan enää tilaa ilmalle. Sama koskee kenkiä, ja talvikenkien pitäisikin olla vähintään yhtä kokoa suuremmat kuin kesäkenkien.

Toinen tehonviejä on ylipukeutuminen, joka pistää hikoilemaan

– Kosteus on lämmöneristävyydelle pahasta: se johtaa lämpöä pois ja vie tilaa ilmalta eli jäähdyttää kehoa.

5. Materiaaleilla on talvipukeutumisessa iso merkitys

Aluvaatteiden tehtävä on pitää iho kuivana, sillä kosteus jäähdyttää ihoa. Vaihtoehtoja on kaksi: tekokuidut ja villa. Tekokuidut siirtävät kosteutta eteenpäin, kun taas villa imee sitä itseensä, mutta pystyy varastoimaan kosteutta paljon tuntumatta märältä.

Tekniset materiaalit toimivat siis paljon paremmin kuin vaikkapa puuvilla, joka imee kosteutta hyvin ja tuntuu sitten kylmältä.

Päällimmäisen kerroksen tärkein rooli on tuulenpito. Säädeltävyys on plussaa, sillä helman, hihansuiden ja lahkeiden kiristäminen poistaa hormi-ilmiön, jossa lämmin ilma pääsee karkaamaan ja lämmöneristävyys heikkenee.

Toisaalta raskaammin liikkuessa aukkojen avulla voi halutessaan poistaa lämpöä.

Välikerrosten tarkoitus on tuoda lämmöneristävyyttä. Kylmillä keleillä kannattaa Jussilan mukaan suosia ilmavia ja kuohkeita materiaaleja: fleecea, flanellia ja villaa. Takin tekokarvakin voi olla hyvä.

Kerroksia voi olla tarpeen mukaan jopa kuusi, ja kerrospukeutuminen pätee myös jalkoihin, käsiin ja päähän.

Miten pakkanen vaikuttaa sinuun? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 9.12. kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle