Hyppää sisältöön

Korona nousi yhdeksän yleisimmän kuolinsyyn joukkoon Suomessa viime vuonna

Vaikka koronaepidemia on tuonut uuden lisän kuolinsyytilastoon, on kontaktien välttäminen toisaalta vähentänyt huomattavasti muihin hengityselintauteihin kuolemista. Epidemian kokonaisvaikutuksia tulevasta on vielä hankala sanoa.

Verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet sekä demetia ja Alzheimerin tauti ovat edelleen yleisimmät kuolinsyyt Suomessa. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Tilastokeskus on julkaissut tänään tilaston viime vuoden kuolemansyistä (siirryt toiseen palveluun).

Kaikkiaan vuoden 2020 aikana kuoli noin 55 500 Suomessa asuvaa henkilöä, siis noin 1 500 enemmän kuin edellisvuonna.

Yleisimmät kuolemansyyt ovat edelleen verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet sekä dementia ja Alzheimerin tauti. Kolme neljästä viime vuoden kuolemasta johtui yleisimmistä syistä.

Vaikka yleisimmissä syissä tapausmäärät ovat hieman kasvaneet, pieneni verenkiertoelinten sairauksiin ja kasvaimiin kuolleiden osuus viime vuodesta, jos laskuissa huomioidaan ikärakenteen muutos.

Kuvaajassa yleisimmät kuolinsyyt vuonna 2020. Kuva: Lähde: Tilastokeskus, grafiikka: Leena Luotio / Yle

Toisaalta vanhenevassa ikärakenteessa muistisairauksien osuus kuolemista on kasvanut merkittävästi 2010-luvulla. Tuoreessa tilastossa näiden kuolemien osuus kasvoi hieman alle kahdella prosentilla.

Koko viime vuosikymmenen tarkastelujaksolla positiivisin havainto on se, että syöpäkuolemat ovat pudonneet jopa 30 prosentilla.

Kuolemaan johtavista syövistä yleisimmät olivat keuhkosyöpä ja haimasyöpä sekä miehillä myös eturauhasen syöpä ja naisilla rintasyöpä.

Alkoholiperäisten kuolemien määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Kuolleiden keski-ikä oli hieman yli 60 vuotta.

Uutena syynä koronakuolemat, itsemurhat laskivat hieman

Selvin ero vuoden 2019 tilastoon tulee koronakuolemissa, jotka lisättiin uutena listalle. Koronaan kuoli noin 550 ihmistä eli covid-19 aiheutti noin joka sadannen kuoleman viime vuonna.

Kontaktien vähentäminen ja kasvanut hygienia on kuitenkin auttanut hillitsemään muiden hengityselintautien aiheuttamia kuolemia. Esimerkiksi influenssaan kuoli viime vuonna vain 58 henkeä, kun edellisvuonna vastaava luku oli 185 henkeä.

Koko tautiryhmässä laskua edellisvuodesta tuli peräti 14 prosenttia. Yhteensä hengityselintensairauksiin kuoli yli 200 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Koronaan kuoli viime vuonna noin joka sadas vainaja. Kuva: Katriina Laine / Yle

Kontaktien väheneminen vaikutti Tilastokeskuksen mukaan myös tapaturmakuolemiin, etenkin vanhempien naisten kaatumisturmiin. Vastaavasti miesten tapaturmakuolemissa samaa laskua ei nähty. Kategoria on yhä voimakkaasti sukupuolettunut: miesten tapaturmakuolemia on noin kaksinkertaisesti naisiin verrattuna.

Koronakuolemien osuus nousi noin samalle viivalle itsemurhien kanssa: niitä tilastoitiin noin 700. Vaikka korona on hankaloittanut suomalaisten elämää ja taloudenpitoa, myös itsemurhien määrä laski hieman vuodesta 2019.

THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen pitää itsemurhien määrän laskua positiivisena yllätyksenä, tilanteen huomioiden.

– Taloudellisten pulmien lisäksi epidemian rajoittamistoimet ovat vaikuttaneet henkiseen hyvinvointiin: läheisiä ei voinut tavata samaan tapaan kuin aiemmin ja monet harrastusmahdollisuudet ovat jääneet sivuun. Siinä mielessä on yllättävän positiivinen havainto, Koskinen sanoo.

Vielä on liian aikaista sanoa, miten koronaepidemian pitkäaikaisvaikutukset tulevat näkymään tilastoissa myöhemmin. Esimerkiksi diagnosoinnin viivästyminen ja kiireettömän hoidon ajoittaiset alasajot voivat näkyä tulevina vuosina.

– Se on ihan realistinen uhka. Hoito on joissakin tapauksissa viivästynyt, kuten myös vakavien mutta hoidossa olevien tautien diagnosointi. Vielä emme pysty sanomaan, miten merkittävä vaikutus on.

Vanhojen ja nuorten kuolinsyissä suuria eroja

Tutkimusprofessori Koskinen muistuttaa, että Tilastokeskuksen tuoreimmat väestöennusteet kertovat, että 80-vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu seuraavien 20 vuoden aikana.

Vanhempien ikäluokkien kasvu tarkoittaa Koskisen mukaan sitä, että näille ikäryhmille tyypilliset kuolemansyyt, kuten muistisairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet korostuvat entisestään.

Koskisen mukaan keskeistä ikärakenteen muutoksessa on keksiä keinoja, joilla iäkkäiden ihmisten itsenäistä elämää saadaan tuettua entisestään. Pelkkien kuolemansyiden tuijottaminen voi viedä pohjan olennaiselta: kuolema tulee joka tapauksessa, tavalla tai toisella, joten tärkeintä on katsoa elämänlaatua ennen sitä.

Nuorilla yleisimmät kuolemansyyt ovat tapaturmat ja itsemurhat, vaikka etenkin itsemurhien määrät ovat laskeneet tasaisesti 1990-luvulta asti.

Myös huumausainekuolemat ovat nuorten yleisiä kuolinsyitä. Niiden määrä kasvoi hieman, etenkin pitkäaikaiseen käyttöön tai huumeriippuvuuteen liittyen.

Näitä kuolemia tilastoitiin oli 50 kun edellisenä vuonna niitä oli 40. Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki tapaukset liittyivät sekakäyttöön. Huumausaineisiin liittyvät myrkytykset kasvoivat hieman viime vuosien trendin mukaan. Huumausainekuolemat korostuvat etenkin alle 30-vuotiaitten miesten ryhmässä.

Kaikista nuorimmissa ryhmissä kuolleisuus on alhaista. Lapsen kuolema on käynyt Suomessa yhä harvinaisemmaksi. Vuonna 2020 menehtyi 1–14-vuotiaita lapsia 58, mikä on yli kymmenen lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Koskisen mukaan kuolinsyiden kontekstoinnissa ja vaikutusten arvioinnissa on tärkeää tarkastella, paljonko elettävää elämää jäljellä olisi ollut. Esimerkiksi covid-19-tautiin kuolleiden mediaani-ikä oli 84-vuotta, siinä missä itsemurhiin kuolleet noin 45-vuotiaita.

– Menetettyjen elinvuosien näkökulmasta itsemurhakuolemat ovat tavattoman paljon isompi asia kuin koronan aiheuttamat kuolemat.

Juttua korjattu 10.12. kello 17.50. Kohta "koronaan kuolleet olivat keskimäärin 84-vuotiaita" muokattu muotoon "covid-19-tautiin kuolleiden mediaani-ikä oli 84-vuotta".

Lue myös:

Näihin sairauksiin suomalaiset kuolevat – työikäisillä yleisin kuolemansyy ovat kasvaimet

Suosittelemme sinulle