Varhaiskasvatuksen työvoimapulaan etsitään nyt kuumeisesti ratkaisuja. Vantaan kaupunki ilmoitti viime viikolla, että se yrittää paikata ongelmaa uudella lastenhoitajien oppisopimuskoulutuksella.
Koulutuksen idea on, että opiskelijat sijoitetaan jo opintojen alussa päiväkoteihin niin, että työvoimapulaa voidaan helpottaa välittömästi. Heidät on tarkoitus saada vakituisiin työsuhteisiin.
Opiskelijat saavat heti työsopimustensa alussa 2 044,30 euron kuukausipalkan. Aloittavien lastenhoitajien keskipalkka Vantaalla on noin 2 188 euroa kuukaudessa.
– Meillä on jatkuvasti suuri määrä henkilöstön poissaoloja ja siitä syntyviä sijaisuuskustannuksia. Näitä paikkaavat opiskelijat eivät ole lisäkustannus vaan päinvastoin, sanoo Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä.
Mäkelän mukaan monet sijaistyöntekijät ovat alalle kouluttamattomia, joten opiskelijat ovat yhtä pätevää työvoimaa.
– Sitoutumisen osalta ehkä parempaakin.
Oppisopimuskoulutus järjestetään yhdessä henkilöstöpalvelu Seuren ja Järvenpään STEP-koulutuksen kanssa. 1,5–2 vuotta kestävään koulutukseen on 24 aloituspaikkaa.
Espoossa aloitettiin jo syyskuussa
Henkilöstöpalvelu Seure järjestää varhaiskasvatuksen työntekijöitä ja sijaisuuksia pääkaupunkiseudun päiväkoteihin. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudesta on kyselty heiltä jo pitkään.
– Moni työntekijä on ollut spontaanisti itse yhteydessä meihin ja kaivannut tällaista koulutusta. Hienoa, että nyt niitä voidaan järjestää, sanoo Seuren asiakaskokemuksen ja myynnin johtaja Kaarina Liimatainen.
Lastenhoitajien suomenkielinen oppisopimuskoulutus aloitettiin Espoossa syyskuun alussa. Siellä kaikki 25 opiskelupaikkaa saatiin heti täytettyä.
– On tullut positiivista palautetta sekä opiskelijoilta että Espoon kaupungilta. Saimme tosi hyviä hakemuksia.
Liimataisen mukaan oppisopimuskoulutus on tärkeä lisä, jotta kaikki alasta kiinnostuneet saadaan työn pariin. Seurella varhaiskasvatuksen työntekijöiden kysyntä on kasvanut noin 20 prosenttia vuodesta 2019.
– Kaikkia sijaisuuksia ei saada täytettyä. Emme pysty vastaamaan kysyntään, koska osaavia varhaiskasvatuksen ammattilaisia ei yksinkertaisesti ole riittävästi, Liimatainen sanoo.
Espoo ja Vantaa ovat molemmat sitoutuneet yhden opiskelijaryhmän perustamiseen. Jos koulutus ja työllistyminen sujuvat hyvin, oppisopimuspaikkoja saatetaan avata lisää.
– Katsotaan, miten tämä ensimmäinen menee ja päätetään sitten jatkosta, Mikko Mäkelä sanoo.
Kielitaitoa maahanmuuttajille
Seuren hakemuksen mukaan oppisopimuskoulutukseen hakijoilta vaaditaan sosiaalisten taitojen ja empatiakyvyn lisäksi riittävää kielitaitoa.
Kouluun ei ole kielikoetta, eikä täydellistä kielitaitoa vaadita, mutta suomen kielellä pitää pystyä toimimaan ja ottamaan ohjeita vastaan.
Vantaalla toivotaan alalle lisää maahanmuuttajia. Yksi koulutuksen tarkoitus olisi myös lisätä heidän kielitaitoaan.
– On etumme, että heikon kielitaidon maahanmuuttajat saadaan koulutuksen ja työelämän piiriin, ja heidän kielitaitonsa paranee, Mäkelä sanoo.
Haku Seuren oppisopimuskoulutukseen päättyy 16. tammikuuta. Koulutus ja työsuhde alkaa 24. tammikuuta.
Varhaiskasvatus jo romahduksen partaalla
Varhaiskasvatuksen työvoimapula on heikentynyt tasaisesti jo vuosia. Korona-aikana tilanne on pahentunut entisestään.
Vantaan kaupunginvaltuusto päätti eilen noin puolen miljoonan euron lisärahoituksesta varhaiskasvatukseen. Raha käytetään henkilöstötilanteen, työhyvinvoinnin ja palkkausjärjestelmän parantamiseen sekä työn kuormittavuuden vähentämiseen.
Lisäksi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) on luvannut lähes 400 uutta varhaiskasvatuksen opiskelupaikkaa ensi vuoden syksylle.
Sijaisten löytäminen on ollut kuluneen syksyn aikana äärimmäisen vaikeaa. Työntekijät perustivat syksyllä Instagram-tilin (siirryt toiseen palveluun), missä jaetaan karuja kokemuksia alalta.
Vantaan kaupungilla on jatkuvasti avoinna noin 100–200 lastenhoitajan paikkaa. Osin tämä selittyy normaalilla vaihtelulla, kun ihmiset liikkuvat työmarkkinoilla. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa oli viime syyskuussa avoinna 276 lastenhoitajan paikkaa.
Mäkelän mukaan monilla varhaiskasvatuksen lastenhoitajilla on lähihoitajan koulutus. Lähihoitajista on kysyntää, sillä moni heistä valitsee mieluummin työt terveys- tai vanhustenhoitoalalla.
– Meille on iso kysymys, miten osaavaa väkeä saataisiin houkuteltua varhaiskasvatuksen pariin. Alan vetovoimaan pitää panostaa yhä enemmän, Mäkelä sanoo.
Varhaiskasvatuksen opettajien tilanne on vielä pahempi: Vantaan kaupungin noin 900 paikasta yksi kolmasosa on vakituisesti täyttämättä. Usein tilalla on ei-kelpoinen sijainen.
Tilannetta vaikeuttaa entisestään vuonna 2018 päätetty varhaiskasvatuslain muutos, missä henkilöstön kelpoisuusehtoja muutettiin.
Kun aiemmin päiväkotiryhmää kohden piti olla kaksi lastenhoitajaa ja yksi varhaiskasvatuksen opettaja, on vaatimus nyt yksi lastenhoitaja ja kaksi opettajaa. Siirtymäaikaa muutokselle on vuoteen 2030 asti.
Lue myös: