Viime päivinä moni tavallinen ihminen on uskaltautunut kertomaan, miten selviytyi takaisin elävien kirjoihin teho-osastolta. Ylen juttu kertoo, miten vakava Covid-19-tauti vei hyväkuntoisen, mutta ulkomaankomennuksella olleen rokottamattoman helsinkiläispoliisin yli kuukaudeksi teholle nukutukseen.
Heräämisen jälkeen 55-vuotias mies pystyi liikuttelemaan vain varpaitaan. 25 kilon käsipainot vaihtuivat puolen kilon painoihin.
Miksi terveet työikäisetkin sairastuvat vakavasti? Eivätkö he vain yrittäneet tarpeeksi?
Nykyisin monet terveysgurut vakuuttavat, miten ”oikeat elämäntavat” muka aina suojaisivat Covid-19-tartunnalta. Elimistön omaa puolustuskykyä voi vahvistaa ostamalla tiettyjä tuotteita tai verkkokursseja tai oikeita kirjoja.
Erityisen suuri painoarvo annetaan sisäiselle voimalle, joka tuottaa iloa, valoa ja vapautta. Tämän saavuttaminen on luonnollisesti vaikeaa, joten sairastuminen koronaan voidaan aina tulkita ihmisen omaksi epäonnistumiseksi.
Henkisyyttä korostavien piirien kietoutuminen koronasalaliittoihin ei ole mikään ihme, koska molemmat suuntaukset korostavat yksilön vapautta ajatella ja tehdä omat johtopäätöksensä. Osa suomalaisista ei välttämättä vieläkään tunnista, kuinka monilla koronakriitikkojen väitteillä on yhteyksiä salaliittoteorioihin.
Kuuluminen hyvin koulutettuun ylempään keskiluokkaan on vain vahvistanut ihmisten ylemmyyden tunnetta myös koronaa kohtaan.
Marraskuussa brittiläinen Guardian-sanomalehti kirjoitti laajasti joogapiirien koronakriittisyydestä. Artikkelissa pohdittiin myös yhteiskuntaluokan merkitystä maailmankuvan muodostumisessa.
Kuuluminen hyvin koulutettuun ylempään keskiluokkaan on vain vahvistanut ihmisten ylemmyyden tunnetta myös koronaa kohtaan. Sairastuminen ja etenkin kuolemat on nähty epäterveellisesti elävien, huonosti koulutettujen, ylipainoisten ja vanhojen ihmisten väistämättömänä kohtalona.
Vaikka osa joogaohjaajista on jo julkisesti irtautunut koronan kieltävistä ryhmittymistä, ehtivät he tartuttamaan epäilevän ilmapiirin seuraajiensa keskuuteen.
Jos ihminen on jo parisen vuotta uskonut estävänsä koronatartunnan tietyillä elämäntavoilla eikä ole itse sairastunut, oma kokemus vain vahvistuu. Niinpä rokotteen ottaminen voidaan mieltää painostuksen edessä lannistumiseksi.
Suomessa rokotuskattavuus on perinteisesti ollut korkea, ja viranomaisten jakamaan tietoon on luotettu. Koronakriisi on osoittanut, miten tätä luottamusta voidaan horjuttaa yllättävän nopeasti ja monella yhteiskunnan tasolla.
Koronan kieltäjät kohdistavat mediaan, viranomaisiin ja poliittisiin päättäjiin jatkuvaa viestipommitusta. Sosiaali- ja terveysministeriöltä on esimerkiksi vaadittu asiakirjoja todisteeksi Sars-Cov-2-viruksen eristämisestä. Kun sellaisia ei kysyjille lähetetty, pidettiin tätä osoituksena siitä, ettei virusta olisi eristetty.
Syksyllä kansanedustajille lähetettiin viesti, jossa vaadittiin perusteluja sille, miksi koronapassi ja rokotus ovat tarpeellisia. Kysymyksiä oli kolmisenkymmentä ja niille viitteitä yhteensä 37. Jokainen voi ymmärtää, ettei tuollaiseen kirjeeseen kukaan ehdi vastaamaan.
Sitä paitsi sosiaalinen media on monesti osoittanut, että jos joku suostuu koronan kieltäjille vastaamaan, vaaditaan yhä lisää perusteluja uusiin kysymyksiin.
Kysymyksillä ja kymmenillä lähdeviitteillä viestit ja kirjoitukset saadaan näyttämään päteviltä, jopa tieteellisiltä. Kyse on kuitenkin ilmiöstä, jota sanotaan kirsikanpoiminnaksi (cherry picking).
Luotetaan siihen, ettei yleisö ehdi tai osaa selvitellä todellisia faktoja.
Valitaan sellaisia kohtia tieteellisestä artikkelista, jotka miellyttävät omia näkemyksiä tai sopivat omien päämäärien ajamiseen. Niitä sitten viljellään omissa puheissa, somepäivityksissä ja kirjoituksissa. Samalla luotetaan siihen, ettei yleisö ehdi tai osaa selvitellä todellisia faktoja.
Kaikki nämä keinot: oman vastuun korostaminen, henkilökohtaisen vapauden vaatimus ja tieteen näköisillä väitteillä ratsastaminen ovat osittain onnistuneet murentamaan rokotuskattavuutta.
Jo vuosi sitten saimme tietää, että joka kymmenes suomalainen aikuinen ei aio ottaa koronarokotetta. Joka viides kyselyihin vastannut epäröi.
Vaikka liikahduksia on tapahtunut, rokotustilastot osoittavat, että valtaosa sekä kieltäytyjistä että epäröijistä on pysynyt kannassaan.
Koronankieltäjät ja eräät rokotusten vastustajat jatkavat tahallisten valheiden levittämistä ja lietsovat rokottautumista epäröivissä ihmisissä huolta ja pelkoa.
Tämän porukan tavoite on synnyttää yleistä epäluottamusta viranomaisia ja asiantuntijoita kohtaan.
Vaikka toiminta on järjestelmällistä ja päämäärähakuista, sen edessä yhteiskuntamme on suojaton ja oikeuslaitos kädetön.
Ulla Järvi
Kirjoittaja on halikkolainen tiedetoimittaja, joka seuraa entistä huolestuneempana sananvapauden nimissä harjoitettavaa valheiden levittämistä.
Kolumnista voi keskustella 17.12 klo 23:00 asti.